

Ruohonen-Lerner: Onko ehdokas äänestäjän vai lobbarin asialla?
KOLUMNI Viime päivinä Suomessa on uutisoitu hyvin näyttävästi erään itävaltalaisen puolueen vaalirahoitussotkuista.
Venäläisen oligarkin lähipiiriläisenä esiintynyt henkilö tarjosi vuonna 2017 lavastetussa tilanteessa vaalirahaa itävaltalaispuolueelle, joka lupasi vastapalveluksena järjestää julkisia urakoita. Paljonko rahaa on liikkunut ja kenelle, on jäänyt epäselväksi. Vaalirahoitus on mitä tärkein ja ajankohtaisin aihe tällä hetkellä myös Suomessa.
Huhtikuussa 2019 meillä järjestettiin eduskuntavaalit, ja europarlamenttivaalit pidetään tulevana sunnuntaina 26.5.2019. Sanomalehdissä, TV:ssä, maanteiden varsilla sekä katukuvassa on nähty kuukausikaupalla näyttäviä vaalikampanjoita, joiden hintalaput ja todelliset maksajat eivät näytä kiinnostavan omien taloushaasteidensa kanssa kamppailevia medioita.
Noin 10 vuotta sitten uudistetun vaalirahoituslain mukaan suomalaiseen vaalirahoitukseen piti saada lisää läpinäkyvyyttä. Kuinka hyvin siinä sitten onnistuttiin? Esimerkiksi demareiden Eero Heinäluomalla on hyvin näyttävä vaalikampanja, jossa hän mainostaa TV:ssä, lehdissä ja katukuvassa. Kuka maksaa Eeron vaalilaskut? Toistaiseksi en ole löytänyt vastausta kovinkaan monen ehdokkaan kohdalla, en Eeronkaan.
Vaalien ehdokkaat voivat täyttää Valtiontalouden tarkastusviraston sivuilla (vaalirahoitusvalvonta.fi) ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan, sen kustannuksista ja rahoittajista. Eeron vaalirahoituksesta ei ole ennakkoilmoitusta tehty ainakaan 23.5. mennessä, siis kolme päivää ennen vaaleja. Mainoksissaan Eero kertoo maksajaksi ”Tukiyhdistys” tai ”Hyvä Suomi”, mikäli olen oikein tulkinnut ilmoitustekstejä.
Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että kaikki vaalirahoittajat ja lahjaksi saadut rahasummat kerrotaan rehellisesti äänestäjille. Olennaisen tärkeä tieto äänestäjälle on vaaliuurnille mentäessä se, kenen etuja ehdokas, tuleva kansanedustaja tai europarlamentaarikko, tulee edistämään luottamustehtävässään: suurisuisten lobbareiden vai veroparatiisiyritysten? Äänestäjänsä vai rahoittajansa etuja?
Pirkko Ruohonen-Lerner
Europarlamentaarikko, PS/ECR
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Onko tämä vitsi? Poliiseja sioiksi kutsuva Dan Koivulaakso johtaa hallitusneuvottelujen oikeusvaltiotyöryhmää

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner: Lobbarit ohjaavat EU-päätöksentekoa

Junnila: Lobbaukselle tarvitaan säännöt, ei pelkkää rekisteriä

Eurovaaliehdokas Kotro: Lobbaajat muokkaavat kulisseissa EU-lakeja – suuryritykset hyötyvät, lasku lankeaa kansalaisille
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








