LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
"Oppilaita tulee kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetukseen."
Tätä opinkappaletta eri muodoissaan on vaalittu vuosikymmenet niin Ruotsin kuin Suomenkin kouluissa, opetussuunnitelmissa ja koulujen arjessa – sekä myös laajemmin viranomaistoiminnassa.
Nyt olisi aika haudata idea, joka on lähtenyt käsistä, sanoo Inger Enkvist, professori Lundin yliopistosta. Kouludebatöörinä tunnettu Enkvist perustelee näkemystään Ruotsin opettajajärjestön Viläraren tuoreessa haastattelussa.
– Alkuperäinen ajatus lienee ollut se, että demokratia kehittyy, kun hyvin koulutetut ja informoidut kansalaiset muodostavat asioista oman näkemyksensä ja tekevät sitten päätöksiä sen mukaisesti. Mutta nyt tilanne on se, että oppilaat tottuvat nuoresta lähtien ottamaan osaa päätöksiin ja asioiden valmisteluun riippumatta siitä, onko heillä ymmärrystä ja tietoa kyseisestä asiasta vai ei, Enkvist sanoo.
Ruotsin opettajajärjestön haastattelussa Enkvistiltä kysyttiin, eikö ole mahdollista samanaikaisesti kehittää oppilaiden tietoja ja taitoja ja tarjota osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia – siis saavuttaa molemmat tavoitteet.
– Optimisti sanoisi, ettei valintaa tarvitse tehdä ja molemmat tavoitteet voidaan saavuttaa. Mutta me olemme nyt vuosikymmeniä pitäneet yllä oppilaiden suurta vaikutusvaltaa, ja kokemus kertoo, että tästä ei ole hyvää seurannut, vastaa Enkvist.
– Oppilaille on annettu mahdollisuus valita pois rasittavat tehtävät ja epämieluisiksi katsomansa opettajat. Työrauha on menetetty. Tämä on seurausta siitä, että on painotettu niin vahvasti oppilaan oikeuksia.
Enkvistin mukaan ongelma näkyy myös arvostelussa eli todistusarvosanoissa, joista ”keskustellaan”, eli oppilaat ja heidän vanhempansa pääsevät niihin vaikuttamaan.
– Tässä pelissä häviävät loppujen lopuksi kaikki – oppilaat ja koko yhteiskunta, Enkvist painottaa.
Lähde: Vilärare
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
