Ruotsalaisten mielestä maata ei kannata puolustaa – vain neljä kymmenestä tarttuisi tosipaikan tullen aseeseen

Vain neljä kymmenestä on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti. Se on liian vähän, sillä maata ei voi puolustaa uskottavasti vain edustajan välityksellä. Uskottava pelote syntyy vasta silloin kun maanpuolustustahto kohoaa 70 prosenttiin, kirjoittaa Fokus-aikakauslehti.

Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Nato-mielipiteet kääntyivät Ruotsissa ja Suomessa samalla hetkellä myönteiseksi sotilaalliselle liittoutumiselle.

Ruotsista kuului tosin toisenlaisiakin mielipiteitä. Liberaalien ex-puoluejohtaja Nyamko Sabuni ilmoitti ohimennen, että kriisin mahdollisesti tullessa hän pakenee Norjaan.

Armeija tarvitsee kansan tuen

Sabuni ei toki ole mielipiteineen yksin. Vain 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoittaa olevansa ”erittäin valmis” puolustamaan kotimaataan. Jos kysymys viilataan muotoon ”melko valmis”, maanpuolustushenkisten osuus vastaajista nousee 41 prosenttiin.

– Se on kokonaisuudessaan se osa väestöstä, joka on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti, toteaa valtiotieteen professori Sten Wildman Fokus-aikakauslehdessä.

– Kaikesta huomaa, että Ruotsi ei ole ollut sodassa pitkään aikaan.

Wildman on yhdessä valtiotieteilijä Thomas Perssonin kanssa tutkinut ruotsalaisten maanpuolustustahtoa valtion psykologista maanpuolustusta tutkivan laitoksen (Myndigheten för psykologiskt försvar, MPF) toimeksiannosta. Raportti ilmestynee vielä tämän vuoden puolella.

Alhainen maanpuolustustahto on jo itsessään ongelma. Teoriassa valtio voi selviytyä kriisiaikoina pienen mutta huipputeknologisen armeijan kanssa. Käytännössä armeija kuitenkin tarvitsee koko kansan tuen.

Kyse uskottavasta pelotteesta

Menestyksellinen maanpuolustus edellyttää asiantuntijoiden mukaan ainakin 70 prosenttiin nousevaa kansalaisten maanpuolustustahtoa. Suomessa maanpuolustustahto on yli 80 prosentin tasolla.

– Kyse on Ruotsin puolustuksen uskottavuudesta, sanoo johtaja Fredrik Bynander Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Saatamme periaatteessa tulla toimeen sillä, että alle 10 prosenttia väestöstä ottaa aseen käteensä. Jos maanpuolustukselta kuitenkin puuttuu selkeä kansan tuki, se ei toimi pelotteena mahdolliselle hyökkääjälle.