
Ruotsalaisprofessori: Oppilaiden valtaa on rajattava
"Oppilaita tulee kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetukseen."

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin koulukeskustelu käy kuumana. Naapurissa ei ainoastaan diskuteerata, vaan harkitaan myös kovia lainsäädännöllisiä toimia. Ruotsin hallitus on ehdottanut muun muassa suuria rahallisia satsauksia koulujen fyysiseen turvallisuuteen, kuten vartiointiin.
Samaan aikaan ruotsalaisopettajat ja -tutkijat taittavat peistä siitä, pitäisikö peruskoulujen ja lukion oppilaiden vaikutusvaltaa omiin opintoihinsa ja koulunkäyntitapoihinsa jotenkin rajata.
Viime viikolla Suomen Uutiset kertoi Lundin yliopiston Inger Enkvististä, joka totesi ääneen Ruotsin opettajajärjestön haastattelussa, että oppilaiden osallisuus ja oikeudet ovat menneet liian pitkälle niin, että koko yhteiskunta kärsii.
Ruotsin opettajajärjestö teki jäsentensä keskuudessa suuren kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin opettajien kokemuksia siitä, pääsevätkö oppilaat ohjaamaan koulun arkea ja opetusta enemmän kuin pitäisi.
Kyselyn tulokset on nyt julkaistu, ja ne löytyvät Ruotsin opettajajärjestön sivuilta.
Tutkimukseen vastasi 2 718 opettajaa. Heistä 37 % oli sitä mieltä, että oppilaat pääsevät vaikuttamaan liikaa asioihin, joiden suhteen heillä ei ole osaamista eikä kokemusta. Peräti 63 % katsoi, että oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat viime aikoina kasvaneet entisestään. 70 % vastanneista opettajista toivoi, että koulujen johdolta saataisiin selkeät dokumentit ja kirjaukset siitä, että opettaja päättää opetuksesta.
Kurssisisällöt, arvostelumuodot ja -perusteet, arvosanat, opetusmetodit – lista asioista, joihin oppilaat odottavat saavansa vaikuttaa ja joihin puuttumiseen he katsovat olevansa oikeutettuja, on häkellyttävän pitkä, paljastaa kyselytutkimus. Se kertoo karua kieltään asioista, jotka ovat Suomessakin tuttuja.
Myös meillä opettajat joutuvat keskustelemaan – opettajaslangilla ilmaistuna vääntämään – päivittäin siitä, missä tiloissa oppilaat suostuvat työskentelemään, kenen kanssa, milloin pidetään taukoa, kuinka monta uusintakertaa kokeille pitää antaa ja missä muodossa kokeet pidetään – suullisesti, kirjallisesti vai jollakin oppilaan ehdottamalla tavalla.
Usein oppilaat ja heidän vanhempansa katsovat tämän kaiken kuuluvan demokratian ja yhdenvertaisuuden piiriin.
– Meidän opettajien odotetaan päivystävän meilejä ja viestejä ja järjestävän uusintatenttejä pyynnöstä milloin perheille sopii, vaikka usein käy niin, ettei kokelas edes ilmesty paikalle, kuvailee Ruotsin opettajajärjestön kyselyyn vastannut Leena Noreen, joka on opettanut lukiossa vuodesta 1991.
Kyselyyn vastanneet opettajat korostavat, että pitävät tärkeänä opiskelijoiden kohtaamista ja näiden esittämien näkökohtien huomioimista. Mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että oppilaat voivat odottaa koulujärjestelmän vastaavan heidän jokaiseen yksilölliseen toiveeseensa kuin tilauksiin.
– Pitkälle viedyn kouludemokratian puolustajilta unohtuu myös se, että kymmenvuotias ei välttämättä edes halua pohtia sitä, miten hän parhaiten oppii. Alakoululaiset ja pitkälti myös yläasteikäiset ovat lapsia, jotka toivovat aikuisen ohjaavan, päättävän viime kädessä tuntien sisällöstä ja kantavan vastuuta, huomauttaa eräs kyselyyn vastannut opettaja.
Ruotsin kouludebattiin osallistunut koulunjohtaja Linnea Lindquist vaatii vastauksia ja toimenpiteitä lainsäätäjiltä ja esimerkiksi koulutarkastusvirastolta (Skolinspektionen), joka Lindquistin mukaan pakottaa niin rehtorit kuin opettajatkin antamaan liikaa vaikutusvaltaa oppilaille. Lindquist on yksi niistä asiantuntijoista, jotka jo alkukeväästä ehdottivat oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksien vähentämistä opetussuunnitelmissa.
– Tämänhetkinen lainsäädäntö ja koulutarkastusviraston ohjeistukset aliarvostavat opettajia, sanoo Lindquist.
– Me opettajat emme vastusta sitä, että oppilaat saavat sanoa sanansa välituntiaktiviteetteihin tai kouluruokaan. Mutta rajan siihen, mihin tarvitaan koulutetun aikuisen päätöstä, pitää olla selkeä.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

"Oppilaita tulee kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetukseen."

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen jättämä tuore lakialoite ”käyvän opetuksen ohjeista” saa monilta tutkijoilta ja opettajilta lämpimän vastaanoton.

Tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä koulumaailman uudistuksista on oppimisen tuen uudistus. Rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman pitää äärimmäisen tärkeänä, että jokainen oppilas on kohdattava yksilönä ja jokaisen on saatava tarvitsemansa tuki oppimiseen.

Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.

Kolmiportaisen tuen malli kouluissa oli alusta alkaen tuhoon tuomittu, sanoo sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Ari Koponen. Hänen mukaansa opettajat hukutetaan paperisotaan samalla kun oppilaat jäävät vaille todellista tukea.

Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan seksuaalisuuteen liittyviä teemoja tulisi lasten ja nuorten kohdalla käsitellä erityisen hienotunteisesti kehitystaso huomioiden. Tähän velvoittaa myös laki.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää