

LEHTIKUVA
Ruotsi natisee liitoksistaan turvapaikkaa hakevien vuoksi
Ruotsin virallisten arvioiden mukaan maahan saattaa tulla tänä vuonna jopa 190 000 pakolaiseksi hakeutuvaa ihmistä. Määrä on yli kaksinkertainen kolmen kuukauden takaiseen arvioon. Ruotsi onkin harkitsemassa ottavansa osaa niin sanottuun turvapaikkaa hakevien taakanjakosopimukseen.
– On kuin meillä olisi yhteinen raja Turkin kanssa, Ruotsin maahanmuuttoviraston johtaja Anders Danielsson kertoo talouslehti Financial Timesille tilanteen vakavuudesta.
Kustannukset kaksinkertaistuvat
Danielsson kertoo olevansa huolissaan ennen kaikkea majoituksesta. Vuodepaikoista on arvioitu muodostuvan jopa 40 000 vuoteen pula. Maan maahanmuuttovirasto pystytti hätämajoituksena 350 lämmitettävää telttaa tilapäismajoitukseksi.
Ruotsin maahanmuutosta vastaava ministeri Morgan Johansson toteaa, ettei tilanne ole kestävä. Ruotsista turvapaikkaa haetaan suhteellisesti eniten Euroopan maista suhteutettuna maan väkilukuun.
Uuden turvapaikanhakijoiden määrän arvion vuoksi Ruotsin poliittinen ilmasto on muuttunut. Maahanmuuttoa ankarasti kritisoivien ruotsidemokraattien lisäksi rajatarkastuksia on vaadittu paikoin hallituspuolueistakin käsin.
Ruotsin maahanmuuttovirasto on arvioinut, että uusien tulijoiden arvioiden vuoksi maan maahanmuuttokustannukset kaksinkertaistuvat jo vuonna 2017. Kustannukset olisivat tuolloin 60 ja 73 miljardin kruunun välillä, mikä on noin 6,5-8 miljardia euroa.
Todellisten kustannusten laskeminen on kuitenkin vaikeampaa, sillä ruotsalaisviranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon maassa on laittomasti oleskelevia.
– Emme tiedä, sillä meillä ei ole rajoja, Danielsson toteaa ytimekkäästi laittomien oleskelijoiden määrästä.
EU:n taakanjakosopimuksesta apua?
Mikäli Ruotsi ottaisi osaa EU:n määräenemmistöpäätöksella runnottuun turvapaikanhakijoiden taakanjakosopimukseen, voisi Ruotsista jyvittää jopa 54 000 turvapaikanhakijaa muihin EU-maihin. Alunperin taakanjakosopimusta kaavailtiin Kreikan ja Italian avuksi. Turvapaikanhakijat rantautuvat pääosin näihin kahteen maahan.
Johanssonin mukaan Ruotsilla on hyvin vahvat syyt olla mukana taakanjaossa. EU-maat ovat kaavailleet siirtävänsä turvapaikanhakijoita pahoin kuormittuneista maista vähemmän kuormittuneisiin maihin.
Sopimuksen ajatuksena on siirtää peräti 160 000 turvapaikanhakijaa. Toistaiseksi sopimuksen nojalla on siirretty vain 854 ihmistä. Pakolaisjärjestöt ovat kritisoineet EU:n kykyä toteuttaa päätöksiään.
Saksa nuiji uusia lakeja turvapaikanhakuun
Äkillisestä maahanmuutosta on ollut ikäviä seurauksia. Sekä Saksassa että Ruotsissa on tehty tuhopolttoiskuja vastaanottokeskuksiin. Dresdenin kaupungista alkaneet niin sanotut Pegida-marssit ovat hiljentymisen jälkeen keränneet jälleen tuhansia marssijoita. Marssijat protestoivat islamilaisen kulttuurin leviämistä Saksaan.
Saksan hallitus aikaisti kahdeksalla päivällä uusia lakeja, joiden arvellaan helpottavan ja vauhdittavan turvapaikanhakijoiden käsittelyä. Saksan lakien mukaan Balkanin maat ovat nyt turvallisia maita, joihin hakijat voidaan palauttaa viipymättä.
Lisäksi Saksa ei myönnä enää rahallista korvausta turvapaikanhakijoille, vaan maassa jaetaan kuponkeja niin ruokaan kuin muihinkin perustarvikkeisiin. Tämän on ajateltu hillitsevän erityisesti taloudellisista syistä Saksaan saapuvien siirtolaisten määrää.
Saksa kuitenkin korostaa, etteivät uudet lait ole tarkoitettu syyrialaisten tai muiden sota-alueilta paenneita ihmisiä vastaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho varoittaa: ”Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”

Soini: Hallitsematon maahanmuutto tyrehdytettävä nopeasti

Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi

Saksan ja Itävallan välit kiristymässä

Alaikäisistä turvapaikanhakijoista tuli bisnes

Saksassa ongelma: Syyrialaiset eivät halua integroitua

Pohjoismaiden ulkoministerit estävät turvapaikkashoppailua
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







