Ruotsi Suomen avuksi kriisitilanteessa ilman valtiopäivien hyväksyntää

Suomen ja Ruotsin puolustuksellinen yhteistyö alkoi toden teolla vuonna 2014. Yhteistyö on pian syvenemässä entisestään, sillä elokuun alusta Ruotsi voi rientää Suomen avuksi kriisitilanteessa ilman valtiopäivien hyväksyntää. Jos valtiopäivät näin päättää, kertoo SVT.

Jos Ruotsi puolestaan joutuu äkillisen kriisin syövereihin, maan hallitus voi lakiehdotuksen mukaan pyytää vastavuoroisesti apua Suomelta.

– Kyse on nopeudesta eli siitä, että voimme auttaa toisiamme välittömästi, sanoo Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist SVT:n haastattelussa.

Kriisi ei ole sota

Mahdollinen apu tulisi kyseeseen vaikkapa ilmatilan loukkausten yhteydessä, jolloin Ruotsin hävittäjät voisivat osallistua tunkeutujan tunnistamiseen ja karkottamiseen. Toisen esimerkin mukaan Ruotsin merivoimat voisi auttaa Suomea mahdollisessa sukellusvenejahdissa.

Puolustusministeri Hultqvist painottaa, että asevoimien apu pätee kylläkin kriisitilanteessa, muttei enää täysimittaisessa sodassa.

– Jos lähdetään mukaan aseelliseen konfiktiin toista valtiota vastaan, voidaan yhtäkkiä huomatakin, että olemme sodassa. Ja sotaan tarvitaan edelleen valtiopäivien päätös, Hultqvist filosofoi.

Kuka sitten analysoi ja päättää, milloin rajaloukkaus voi nopeasti laajentua aseelliseksi konfliktiksi? Hultqvistin mukaan hallitus tekee yhteistyötä vastuullisten viranomaisten ja kontaktoi myös oppositiota.

Kysymys puolueettomuudesta

Voiko Ruotsi siis kutsua itseään enää liittoutumattomaksi maaksi, kun puolustusyhteistyö menee yhä pidemmälle Suomen kanssa? ”Kyllä voi”, puolustusministeri vastaa ja toteaa, ettei Ruotsi ole puolustusliitossa, eikä mailla ole keskinäistä puolustusvelvollisuutta.

– Sitä vastoin meillä on mahdollisuus kohdata erilaisia uhkakuvia yhdessä, Hultqvist perustelee hallituksen esitystä. Lainmuutos nopeuttaa Ruotsin päätöksentekoa kriisitilanteessa viikosta kymmeneen päivään.