

LEHTIKUVA
Ruotsi tiukentaa kansalaisuuden saamisen ehtoja: toimeentulovaatimus ja pitempi asumisaika
Ruotsi aikoo tiukentaa kansalaisuuden saamisen ehtoja merkittävästi. Muun muassa asumisaikavaatimusta pidennetään ja hakijan on pystyttävä todistamaan, että hän kykenee elättämään itsensä. Aiemmin paljon lievemmätkin tiukennusvaatimukset leimattiin ”muukalaisvihaksi”, mutta nyt vastustusta ei juurikaan ole.
Tähän asti Ruotsi on ollut yksi maailman helpoimmista maista kansalaisuuden saamisen kannalta. Tähän on nyt tulossa muutos. Mikäli hallituspuolueiden ja ruotsidemokraattien solmiman Tidö-sopimuksen tavoitteet pannaan täytäntöön, Ruotsista tulee yksi Euroopan tiukimmista maista uusien kansalaisten hyväksymisessä, kirjoittaa Ruotsin yleisradio SVT.
Hallitus on jo sopinut kielitaitoon ja yhteiskuntatietoon liittyvien vaatimusten tiukentamisesta. Jatkossa myös muihin asioihin liittyvät vaatimukset tulevat nousemaan.
Asumisaika nousee kahdeksaan vuoteen
Kansalaisuuteen vaadittava asumisaika nousee kahdeksaan vuoteen. Tällä hetkellä se on pakolaisille vain neljä vuotta ja muilla perusteilla maahan tulleille viisi vuotta.
Kansalaisuuden saamiseksi hakijan on pystyttävä todistamaan, että hän kykenee elättämään itsensä. Tarkoitus on myös ottaa käyttöön kansalaistamisseremonia, jossa annetaan virallinen uskollisuudenvakuutus kuninkaalle ja uudelle kotimaalle.
Lievätkin tiukennukset leimattiin ”muukalaisvihaksi”
Ajatuspaja Timbroa edustava valtiotieteen tohtori Andreas Johansson Heinö ei pidä ehdotettuja tiukennuksia sinänsä ”erityisen dramaattisina”, vaan sitä, että ne toteutetaan kaikki yhtä aikaa. Hän kaipaa myös laajempaa keskustelua aiheesta.
– Kun kansanpuolue ehdotti melko lieviä tiukennuksia 20 vuotta sitten, niihin kohdistui voimakasta vastustusta ja ne leimattiin muukalaisvihamielisiksi. Nyt vastarintaa ei tunnu juurikaan olevan, sanoo Andreas Johansson Heinö SVT:lle.
Tutkija: Pelottelee hakemasta kansalaisuutta
Valtiotieteen tohtori Heinö pitää ehdotettuja tiukennuksia onnistuneina, jos niiden tavoitteena on ”pelotella” ihmisiä hakemasta Ruotsin kansalaisuutta.
– Lainsäädännön motiivi on lähes yhtä tärkeä kuin sen sanamuoto. Onko tavoitteena helpottaa ihmisten pääsyä yhteiskuntaan vai pelotella heitä pois?
Ministeri: Kansalaisuuden arvostusta nostettava
Hallitus ja sitä tukevat ruotsidemokraatit seisovat vankasti uudistusten takana. Kansalaisuuksia ei haluta jakaa liian helposti.
– Kansalaisuuden saamisen on merkittävä jotakin. Sen arvostusta on nostettava sekä juridisella että symbolisella tasolla, totesi maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard aiemmin SVT:lle.
Myös kansalaisuuden peruuttamista suunnitellaan
Lisäksi hallitus suunnittelee ruotsidemokraattien tuella perustuslain muutosta, joka mahdollistaisi jatkossa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi silloin, kun henkilö on saanut kansalaisuuden väärin perustein tai uhkaa Ruotsin turvallisuutta.
Hallituksen tavoitteena on myös tilkitä porsaanreikä, joka on tähän asti mahdollistanut sen, että 15-17-vuotiaalle hakijalle on voitu myöntää Ruotsin kansalaisuus, vaikka hän olisi syyllistynyt vakaviin rikoksiin. Tämän lakiteknisen virheen ansiosta esimerkiksi Delta Gym -kuntosalilla tehdystä murhasta syytettynä oleva 16-vuotias maahanmuuttajanuori sai Ruotsin kansalaisuuden, vaikka hän oli jo sitä hakiessaan epäiltynä tästä henkirikoksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Andreas Johansson Heinö Tidö-sopimus kansalaisuushakemus Maria Malmer Stenergard Maahanmuuttopolitiikka Kansalaisuus Ruotsidemokraatit Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin hallitukselta tiukka linjaus: ”Maahanmuuttajilta on vaadittava enemmän, jotta he voivat saada osansa hyvinvoinnista”

Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Saajien ja maksajien välinen epätasapaino rasittaa julkista taloutta – sosiaaliturva on muutettava kansalaisuusperusteiseksi

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Maahanmuuttopolitiikan linjauksille päivä lisäaikaa hallitusneuvotteluissa – ilmastopolitiikan osalta jo edistystä tänään

Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikasta esitykset valmiina – huomenna selviää, jatkuvatko hallitusneuvottelut samalla kokoonpanolla

Perussuomalaiset haluaa parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä korjata julkista taloutta – Purra: ”Tavoittelemme paikkaa vain sellaisessa hallituksessa, jossa saamme edistettyä näitä asioita”

Ruotsi purkaa kannustinloukut – tuet eivät saa olla suurempia kuin palkka

Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy selvästi – järjestelmän väärinkäytökset estetään
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








