

LEHTIKUVA
Ruotsi vaati ja sai yli miljardin euron jäsenmaksualennuksen elvytyspakettineuvotteluissa – ”Pääministeri Marin on joko neuvottelutaidoton tai käyttää mitä tahansa keinoja saavuttaakseen päämääränsä”
Elpymispaketilla ei ole mitään tekemistä koronan kanssa. Se on kohtalokas askel kohti tulonsiirto- ja velkaunionia. Kohti liittovaltiota, jossa velat, verot ja budjetti ovat yhteisiä ja päätösvalta keskitetty EU:n suurvalloille. – Jos se hyväksytään, rikotaan perussopimuksia ja itsenäisyytemme murenee. Harhaanjohtavat puheet kertaluonteisuudesta ja perussopimuksen mukaisuudesta ovat poliittista ja juridista saivartelua, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne.
Lulu Ranteen mukaan totuus elpymispakettineuvotteluistakin on täysin erilainen kuin mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää.
– Pääministeri Sanna Marin neuvotteli meille EU:ssa kuulemma loistavan sopimuksen ja olemme mahtavia voittajia. Tosiasiassa olemme suuri häviäjä.
– Elpymisvälineen vastustajille on Suomessa ilkuttu, ettei edes missään ns. nuukan nelikon maista (Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa tai Tanskassa), suhtauduta elpymisvälineeseen yhtä kielteisesti kuin Suomessa. Varmasti elpymisvälineen suomalaisille kriitikoille tulikin yllätyksenä ja pettymyksenä, miten helposti nämä maat kellahtivat selälleen ja taipuivat pakettiin.
”Me olemme suuri häviäjä”
Tai näin suomalaisille ainakin väitettiin pääministerin Marinin toimesta. Pääministeri kertoi heinäkuussa 2020 budjettineuvotteluista palatessaan, että onnistui neuvotteluissa paremmin kuin nuuka nelikko.
– Neuvottelujen lopputuloksena Suomi sai maatalouden rahoitustason säilymisen, nuuka nelikko otti jäsenmaksujen alennukset. MTK:n johtaja Simo Tiainenkin antoi tuoreeltaan hallitukselle täyden tunnustuksen siitä, että jäsenmaksualennuksen sijaan Suomi valitsi erillisrahat, 400 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen sekä 100 miljoonaa euroa Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen, Ranne sanoo.
– Tässä tuloksessa ja pääministerin käsityksessä omasta onnistumisestaan kiteytyy Suomen EU-neuvottelustrategian naivius. Suomen pehmeys ja miellyttämisen halu tunnetaan ja ulosmitataan EU:ssa täysimääräisesti. Toistan vielä: me olemme suuri häviäjä, Ranne sanoo.
Ruotsi neuvotteli tiukasti
Ranne haluaa tarkastella lähemmin pääministerin ”murskavoittoa” EU:sta ja nuukasta nelikosta:
– Marinin mainostama neuvotteluvoitto oli siis se, että saimme maataloudelle vuosille 2021-2027 yhteensä 500 miljoonan euron ”kuoren”. Kun sen vaikutus yhdistetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-järjestelmän rahoituksen yleiseen laskuun, Suomen vuosien 2021-2027 maatalousrahoitus paranee keskimäärin noin 21 miljoonaa euroa/vuosi nykyhinnoin ilmaistuna. Ilman elpymisvälineen rahoja.
Toistan: maatalousrahoitus paranee 21 miljoonaa euroa per vuosi.
– Nuukan nelikon maat sen sijaan eivät saaneet vastaavaa maatalouskuorta. Sen seurauksena esimerkiksi Ruotsin maatalousrahoitus heikkenee noin 44 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen sijaan Ruotsi vaati ja sai 1 069 miljoonan euron vuotuisen jäsenmaksualennuksen. Jäsenmaksualennus on vuosien 2014-2020 kehykseen verrattuna noin 499 miljoonaa euroa suurempi joka vuosi. Huomioiden maatalousrahoituksen laskun, Ruotsi pääsi neuvotteluissa 455 miljoonaa euroa plussalle joka vuosi, Ranne huomauttaa.
– Onko sattumaa, että tämä summa 455 miljoonaa euroa on suunnilleen sama kuin Ruotsin vuotuinen maksuosuus elpymisvälineen 390 miljardin euron avustuslainasta?
Nuuka nelikko sai tahtonsa läpi
Nuukan nelikon muiden kolmen maan eli Tanskan, Hollannin ja Itävallan neuvottelemat jäsenmaksualennukset tuottivat niille samankaltaiset tulokset.
– Tanskan netto maatalouden rahoitustappioiden jälkeen on 218 miljoonaa vuodessa. Hollanti pääsee joka vuosi plussalle 684 miljoonalla eurolla ja Itävalta 539 miljoonalla eurolla. Jokaisen maan netto on samaa suuruusluokkaa, kuin niiden vuotuinen maksuosuus elpymisvälineen 390 miljardin euron avustuslainasta. Nuukan nelikon maat pääsevät neuvottelujen seurauksena joka vuosi satoja miljoonia plussalle. Toisin kuin Suomi.
– Suomen maksuosuus avustuslainasta on noin 220 miljoonaa vuodessa. Sitä kattamaan pääministeri Marinin tiimi voitti maatalousneuvotteluissa 21 miljoonaa vuodessa. Suomi maksaa jatkossa sellaiset 200 miljoonaa enemmän joka vuosi. Muut nuukan nelikön maat eivät näin joudu tekemään, Ranne muistuttaa.
Jäsenmaksualennuksia vuoteen 2027
Ranne sanoo edellä mainitusta löytyvän syyn nuukan nelikon periksiantamiseen.
– Komissio yksinkertaisesti kuittasi niille elpymisvälineestä tulossa olleen maksurasituksen jäsenmaksualennuksella. Tämä maksualennus jyvitettiin kaikkien muiden jäsenmaiden maksettavaksi.
Nelikon neuvotteluvoimaa osoittaa myös, että jäsenmaksualennusten piti loppua kokonaan vuoden 2020 jälkeen. Nyt se jatkuu ainakin vuoteen 2027.
– Myös Saksa neuvotteli itselleen lähes 3,7 miljardin euron vuotuisen jäsenmaksualennuksen, nousua edelliseen kauteen 1,4 miljardia.
Peli on vihellettävä poikki nyt
Ranteen mielestä pääministeri Marin on joko neuvottelutaidoton tai käyttää mitä tahansa keinoja saavuttaakseen päämääränsä: tulonsiirto- ja velkaunioniin, liittovaltioon on päästävä keinoja kaihtamatta.
– Tämä enää yllätä. Se sen sijaan yllättää, että meidän virkakoneistomme ja mediamme eivät kykene tai halua tunnistaa ja raportoida, kun Suomea vedetään EU:ssa kölin alta.
– Suomi ei voi olla EU:n maksuautomaatti ja hyväksikäytettävä hölmö. Elpymispaketti pitää kaataa ja peli viheltää poikki nyt, kun vielä voimme, Ranne painottaa.
SUOMN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- perussuomalaiseta maksurasitukset neuvottelut jäsenmaksualennukset EU-elpymispaketti Nuuka nelikko maataloustuet Tulonsiirtounioni Komissio Sanna Marin Nettomaksaja Lulu Ranne Suomi Ruotsi Velkaantuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eduskunnassa keskustellaan EU-elpymispaketista, mutta pääministeri Sanna Marin loistaa poissaolollaan – tällä kertaa syyksi ilmoitettiin omaehtoinen karanteeni

Antikainen: Marin toimi neuvotteluissa Suomen edun vastaisesti ja teki meistä EU:n sosiaalitoimiston – ”äärimmäisen vastuuton ja kevytmielinen päätös”

Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?

Halla-aho: EU-elpymispakettiin osallistuminen voidaan estää – ”Kansanedustajat on pantava valinnan eteen”

Perussuomalaiset kävivät eduskunnassa EU-pakettia vastaan massiivisella vyörytyksellä – käsittely jatkuu jo toiseen yöhön

Ranne: EU:ta lähestyy kaikkien kriisien äiti

Junnila: Verotusoikeuden luovutus EU:lle avaa pandoran lippaan

Pääministeri Marin saapui lopulta elvytyspakettikeskusteluun: Toisti samaa mantraa viime kesän neuvotteluista – väittää edelleen, että paketti olisi Suomelle hyvä

Ranne vaatii elpymisvälineen peruuttamista – inflaatioluvut ylittivät ekonomistien ennusteet moninkertaisesti
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








