Ruotsidemokraatit kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle – tiukka paikka demareille

Ruotsidemokraatit ovat muuttamassa kantaansa puolustusliitto Natoon ja se tarkoittaisi liittoutumisen kannattajien enemmistöä Ruotsin valtiopäivillä. Kysymys on hankala hallituspuolue sosialidemokraateille, mutta kansan kasvava tahto saattaa kääntää demareiden päät.

Venäjä ei haluaisi suin surminkaan nähdä Suomea tai Ruotsia Natossa, mutta vaikuttaa toimillaan juuri päinvastaiseen suuntaan. Nato-jäsenyyttä kannattaa viimeisimpien mielipidetiedustelujen mukaan 48 prosenttia suomalaisista ja 49 prosenttia ruotsalaisista.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että Naton vastustajia on Ruotsissakin enää 27 prosenttia väestöstä. Nato-jäsenyyden kannatus on puolestaan kasvanut kuukaudessa 12 prosenttiyksiköllä.

Enemmistö ruotsidemokraateista haluaa Natoon

Novus-tutkimuslaitoksen mukaan jo 57 prosenttia ruotsidemokraattien kannattajista tukee Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Kyseessä on selkeä muutos aikaisempaan. Puolueen johto on jo käsitellyt liittoutumiskysymystä ja tuo tiettävästi piakkoin julkisuuteen konkreettisen näkemyksen asiasta.

Jos ja kun ruotsidemokraatit päättävät kannattaa puolustusliiton jäsenyyttä, on Ruotsin valtiopäivillä Nato-enemmistö. Aikaisemmin jäsenyyttä ovat puolustaneet kokoomus, liberaalit, kristillisdemokraatit sekä keskustapuolue.

Sosialidemokraatit toistaiseksi puolueettomuuden kannalla

Valtiopäivien Nato-enemmistö on demareille tiukka paikka, sillä puolue on vastustanut jäsenyyttä puolustusliitossa. Puolue haluaa Ruotsin pysyvän puolueettomana, samalla kun yhteistyö Naton ja muiden maiden kanssa syvenee.

Naton puolestapuhujat kuitenkin muistuttavat, että ainoastaan täysjäsenyys tuo mukanaan turvatakuut. Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen ilman hallitusvastuussa olevien demareiden tukea olisi kuitenkin tukalaa. Jos Naton kannatus äänestäjäkunnassa edelleen kasvaa, on toki mahdollista, että demaritkin kääntävät kelkkansa.

Suomen suhde Natoon on Ruotsille erittäin tärkeä. SVT:n mukaan on vaikea nähdä tilannetta, jossa toinen valtio liittyisi Natoon ilman toista. Kyse on sekä kansakuntien maantieteellisestä sijainnista, että yhä tiiviimmästä puolustusyhteistyöstä.