Malmössa on osoitettu ahkerasti mieltä Israelia vastaan. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin juutalaiset ovat huolissaan, koska antisemitistiset huudot ja kuiskaukset leviävät somessa ja kaduilla. Lähi-idän verinen todellisuus on osa ruotsalaista todellisuutta, koska maassa asuu paljon palestiinalaisperäistä väestöä. Osa vasemmistopuolueen poliitikoistakin on käynyt somesotaan Israelia vastaan. Juutalaisseurakuntien keskusneuvosto on reagoinut hyökkäyksiin sulkemalla vasemmistopuolueen puheenjohtajan ulos tilaisuuksistaan.
Malmö on kaupunki, jonka asukkaista enemmistö alle 60-vuotiaista on jo ulkomaalaistaustaisia. Toki muissakin eteläisen Ruotsin isoimmissa taajamissa asuu erityisen paljon maahanmuuttajia. Heidän joukossaan on paljon Syyrian ja Irakin sotien pakolaisia sekä palestiinalaisia.
Se on todennäköisesti eräänä syynä siihen, että Gazan ja Libanonin sotatilanne sekä Lähi-idän tuskallinen historia yleensäkin oireilevat kipeästi myös kaukana Pohjolassa.
Elokuun lopussa vasemmistopuolueen kärkipoliitikkoihin Landskronassa kuulunut kunnanvaltuutettu levitti avoimesti juutalaisvihaa eri kanavissa ja ylisti terroristijärjestö Hamasia. Puoluepamppu kieltäytyi asiaa koskevista median haastatteluista vedoten siihen, että tiedotusvälineet palvelevat ”globaalia sionismia”.
Vasemmistopuolueen Malmön osaston varapuheenjohtaja ylisti puolestaan iskulausein ja kättentaputuksin Hamasia, Hizbollahia sekä huthiterroristeja tulitaukoa Gazaan vaatineessa 38 000 ohmisen mielenosoituksessa.
Edellisten esimerkkien on ymmärrettävää, että Ruotsin juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto on reagoinut vasemmistopuolueen jäsenistön kannanottoihin ja sulkenut vasemmistopuolueen puheenjohtajan pois omista tilaisuuksistaan.
Vaikka vasemmistopuolueen valtakunnallinen johto onkin pyrkinyt reagoimaan vihapuheisiin ja niiden levittäjiin, Juutalaisen keskusneuvoston puheenjohtaja Aron Verständigin mukaan paikallistasolla osastojen johto on seissyt antisemitismin levittäjien takana.
– Antisemitismi ei ole vasemmistopuolueessa vain yksittäisten ihmisten ongelma vaan se on paljon syvemmällä, Verständig sanoo SVT:lle.
Verständig haluaa, että vasemmistopuolue käynnistää sisäisen ja rakenteellisen keskustelun siitä, mikä on laillista Israelin arvostelua ja mikä taasen antisemitismiä.
Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar vastaa kirjallisesti SVT:lle ja toteaa, että puolue on ryhtynyt ”välittömiin ja voimakkaisiin toimiin” tapauksissa, joissa antisemitismiä on esiintynyt puolueessa.
– Odotamme keskusteluiden jatkuvan Juutalaisen keskusneuvoston kanssa ja lähetämme saman tien kutsun yhteisen neuvottelupöydän äärelle, Dadgostar kirjoittaa.
– Tämä osoittaa sen, että he ottavat kritiikin vakavasti ja haluavat keskustella kanssamme tilanteesta, vastaa Aron Verständig SVT:n mukaan ja pitää vasemmistopuolueen asennetta ”positiivisena”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
