

Kuva: Midjourney AI. Kuvituskuvaa.
Ruotsin keskuspankin johtaja varoittaa: jengirikollisuus ja yhteiskunnan pirstaloituminen ovat jo uhka kansantaloudelle
Vuosien ajan Ruotsia on pidetty vahvana pohjoismaisena talousmoottorina, jonka uskottiin porskuttavan riippumatta maahanmuuttoon ja jengirikollisuuteen liittyvistä ongelmista. Nyt Ruotsin keskuspankin johtaja Erik Thedéen varoittaa, että edellä mainitut ongelmat uhkaavat jo maan yleistä talouskehitystä. Hänen korostaa, että luottamus oli aiemmin pohjoismaisessa yhteiskunnassa suuri taloudellista toimintaa tehostanut voimavara. Nyt turvattomuus ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat heikentää pohjoismaisen elintason ajureita. Viime aikoina Ruotsin talous on kääntynyt laskuun. Taustalla on myös käsistä ryöstäytynyt inflaatio ja sen hillitsemiseksi tehtyjä keskuspankin koronnostotoimenpiteitä. Thedéenin lausunnot muistuttavat, ettei yleinen talouskehitys ole erillään yleisestä turvallisuudesta ja yhteiskunnan eheydestä.
Suomesta katsottuna Ruotsi on näyttänyt pitkään vauraalta ja yrittäjähenkiseltä talousmoottorilta. Kansainvälisessä vientibisneksessä paremmin menestyneestä länsinaapurista on haluttu ottaa mallia jopa virheitä myöten.
Vuonna 2014 Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajana toiminut, nykyinen Helsingin pormestari Juhana Vartiainen selitti Ruotsin menestystä ”ennakkoluulottomalla” maahanmuuttopolitiikalla ja suitsutti sitä myös Suomeen. Samaa viestiä ovat vuosien varrella kertoneet myös lukemattomat elinkeinoelämän lobbarit.
Tänä päivänä Ruotsissa ollaan toista mieltä. Kasvavat ongelmat jengirikollisuuden, ammuskelujen ja pommi-iskujen kanssa uhkaavat vahingoittaa maan pitkän aikavälin talouskehitystä. Näin ilmoittaa Ruotsin keskuspankin johtaja Erik Thedéen.
Arvovaltaisen Financial Times -lehden haastattelussa Thedéen kertoi, että yksi maan suurimmista voimavaroista on ollut luottamus ihmisten ja auktoriteettien välillä. Nyt tämä ”voi olla uhattuna”, mikäli jengirikollisuutta ei saada asianmukaisesti kuriin.
Ruotsin hallitus on kutsunut jo armeijan auttamaan poliisia tässä haasteessa. Lisäksi hallitus aikoo kiirehtiä kiristääkseen lakejaan viime aikoina merkittävästi lisääntyneiden ammuskelujen, pommi- ja kranaatti-iskujen jäljiltä.
”Se on mahdollisesti uhka Ruotsin pitkän aikavälin kasvupotentiaalille. Se on myös merkittävä syy sille, miksi meidän pitäisi puuttua ongelmaan ja pysäyttää se… Jos katsotte niitä maailman maita, joissa ei ole luottamusta, ne ovat yleensä sellaisia maita, joiden taloudet eivät kasva.”, Thedéen sanoi.
Luottamuksen merkitys on tunnistettu taloustieteessä jo lähes vuosisadan ajan. Luottamuskysymyksiin liittyvästä vaihdannan ja sopimusten tutkimuksesta on palkittu Nobelilla useita taloustieteilijöitä. Heidän joukkoonsa kuuluu myös ensimmäinen suomalainen talousnobelisti Bengt Holmström.
Thedéenin mukaan korkea luottamuksen taso toimi aiemmin talouden ”puskurina”. Se oli ”äärimmäisen tärkeä voimavara tuottavuudelle ja talouskasvulle”, hän lisäsi. Jos luottamus rapautuu, yritysten kustannukset kasvavat lisääntyneiden selvittely- ja turvallisuuspanostusten vuoksi. ”Lakimiehet syynäävät jokaista sopimusta, eikä kädenpuristus riitä”, keskuspankin johtaja karrikoi.
Maahanmuuttajalähiöiden kasvavat ongelmat pahentavat entisestään länsinaapurin hankalaa taloustilannetta. Aiemmin elinvoimainen Ruotsin talous on muuttunut viime aikoina yhdeksi Euroopan eniten supistuvista kansantalouksista. Korkea inflaatio ajoi hiljattain Ruotsin keskuspankin nostamaan jyrkästi ohjauskorkoaan. Marraskuun lopussa keskuspankki piti ohjauskorkonsa neljässä prosentissa, eikä sulje pois mahdollisuutta vielä yhdelle lisäkorotukselle.
Eurovaluutan ulkopuolinen länsinaapurimme on vastuussa oman valuuttansa, Ruotsin kruunun rahapolitiikasta. Ruotsin keskuspankin siirto mukailee kuitenkin Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien korkopolitiikkaa. Vaikka maan keskuspankin ohjauskorko ei vielä ole korkeampi kuin euromaissa tai Yhdysvalloissa, Ruotsin talous herättää silti erityisiä huolia.
Korkealla korkotasolla voidaan hillitä käsistä ryöstäytynyttä inflaatiota, mutta kääntöpuolena on kulutuksen hiipuminen. Ruotsissa ennätysmäisesti velkaantuneet kotitaloudet ovatkin joutuneet viime aikoina vähentämään kulutustaan. Ongelma koskee myös yritysrahoitusta. Keskuspankin johtaja on erityisen huolissaan kiinteistöalasta, jonka lainoja tulee erääntymään merkittävästi lähivuosina. Samalla myös Ruotsin jengisodat ovat heikentäneet asuntojen hintoja.
Maan kasvavat ongelmat väkivaltarikollisuuden ja rinnakkaisyhteiskunnan kanssa nousevat jatkuvasti kansainvälisiin otsikoihin. Joulukuun alussa vasemmistohenkinen brittilehti esitteli koruttomasti Ruotsin väkivaltaongelmaa. Maassa kuolee Euroopan toisiksi eniten ihmisiä ampuma-aserikoksiin heti Albanian jälkeen.
Ruotsin keskuspankin johtajan lausunnoilla on merkittävä painoarvo ruotsalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hänen viestinsä muistuttaa, että turvallisuus ja yhteiskunnan eheys eivät ole erillään taloudesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Erik Thedéen Yhteiskunnan pirstaloituminen keskuspankki kansantalous Jengirikollisuus Bengt Holmström Juhana Vartiainen Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perjantairukoukseen luotiliiveissä: Isis-veteraanit rikollisjengien raaistuneen väkivallan takana

Ruotsin demarit osoittavat itsekritiikkiä: Maahanmuuttopolitiikkamme epäonnistui – mutta se on ruotsidemokraattien vika

Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”

Ruotsalaiskoulu suljettiin radikalisoitumisvaaran takia – ex-opetusministeri Andersson pitää ongelmana yksityistämistä, ei islamismia

Oikeusministeri Gunnar Strömmer: ”Tuntemamme Ruotsi saattaa olla menetetty”

Ruotsi kolminkertaistaa vankipaikkojen määrän – lisää tilaa myös ulkomailta

Jengirikolliset soluttautuvat poliisihallintoon – etsivät pääsyä hyödyllisiin tietoihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








