

LEHTIKUVA
Ruotsin kouluvaaleissa näkyy tulevaisuus – ”Maahanmuutossa ei ole mitään tolkkua”
Yhtä aikaa valtiopäivävaalien tulosten kanssa 9. syyskuuta ovat selvillä myös Ruotsin kouluvaalien tulokset. Vaalit käydään kouluissa osana yhteiskuntaopin kursseja elo-syyskuun vaihteessa ja oppilaat saavat antaa äänensä vain yhdelle puolueelle.
Edellisessä koitoksessa vuonna 2014 keskiasteen ja lukion oppilaat antoivat ruotsidemokraateille parhaimmillaan 79 prosenttia äänistä.
Neljä vuotta sitten käytyjen kouluvaalien menestyksestä saattaa osaltaan löytyä siemen ruotsidemokraattien kasvaneeseen kannatukseen myös aikuisten maailmassa.
Oppilaat kriittisempiä
Säfflen kunta Etelä-Ruotsin Värmlannissa on tyypillistä sekaseutua, ei kaupunkia eikä oikein maaseutuakaan. Paikallisen Herrgårdin lukion rehtori ja opettajat näkevät Expressen-lehden mukaan asiat niin, että ruotsidemokraatit tällä kertaa tuskin yltävät yhtä suureen kannatukseen kouluvaaleissa kuin viimeksi. Varsinkin jos äänestysaktiivisuus nousee, kuten opettajakunta arvelee.
Oppilaat ovat lausunnoissaan kriittisempiä ja pitävät ruotsidemokraattien kannatuksen kasvua mahdollisena. Menestyksessä tosin alkaa tulla katto vastaan, sillä edellisissä kouluvaaleissa vuonna puolue sai 58 prosenttia äänistä. Saavutus on huikea sillä virallisissa valtiopäivävaaleissa sosialidemokraatit keräsivät seudulla lähes 40 prosentin kannatuksen.
Opettajat ihmeissään
Opettajakunta selittelee Herrgårdin lukiossa ruotsidemokraattien menestystä sillä, että äänestysaktiivisuus kouluvaaleissa oli alhainen, ainoastaan 39 prosenttia oppilaista käytti äänioikeuttaan.
– Olisin kyllä ollut yhtä ihmeissäni, jos maltillinen kokoomus olisi saanut yhtä suuren kannatuksen, pohtii yhteiskuntaopin ja uskonnon opettaja.
Nils Holgersson -lukiossa Skurupissa äänestysvilkkaus nousi 74 prosenttiin ja ruotsidemokraatteja äänesti peräti 79 prosenttia oppilaista. Nyt puolueen menestystä selitettiin nuorten ajokorttiuudistuksella, jota ruotsidemokraatit puolustivat menestyksekkäästi.
Ruotsidemokraateille ei vaihtoehtoa
Hoiva-alan opiskelija kertoo tulevien kouluvaalien äänestyspäätöksestään ja sanoo, ettei ruotsidemokraateille ole vaihtoehtoa. Vaikkakin avoin puolueen kannattaminen tietää kiihkeää väittelyä muiden oppilaiden kanssa:
– Vielä yläasteella äänestin sosialidemokraatteja. Maahanmuutossa ei ole mitään tolkkua, siihen pitää saada joku järjestys ja toisaalta ruotsidemokraatit haluavat laskea aborttioikeuden 12 viikkoon, mikä on mielestäni oikein, lukiolainen perustelee valintaansa ja jatkaa:
– Kaikkialla missä liikunkaan puhutaan ruotsidemokraateista. Bussissa vanhuksetkin sanovat ääneen ”Nyt saa riittää, meidän täytyy äänestää ruotsidemokraatteja”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Youtube sensuroi ruotsidemokraattien hurjaan suosioon yltäneen vaalivideon

Jimmie Åkesson vaalikiertueella Pohjois-Ruotsissa: Sosialidemokraatit ryntäävät nyt ruotsidemokraatteihin

Vanha valta varpaillaan ruotsidemokraattien suosiosta – Jimmie Åkessonilta estettiin pääsy TV:n pääministeriväittelyyn

Ruotsin vaalien seuranta – Suomen Uutiset raportoi Tukholmasta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








