

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin nuorisotyöttömyys pahin 100 vuoteen
Tilastokeskuksen mukaan Ruotsin 15-24-vuotiaista oli syyskuussa työtä vailla 160 000 henkilöä eli 27,1 prosenttia työvoimasta. Nuorisotyöttömyys on siten korkeammalla tasolla kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo SVT. Työttömyys on iskenyt pahiten palvelualojen vähän koulutettuihin eli käytännössä maahanmuuttajiin.
Jo heinäkuussa nuorten työttömyysaste oli yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kielteinen kehitys oli lähestulkoon vauhdikkainta koko EU:ssa. Syyskuussa työttömänä oli 160 000 nuorta. Tilastokeskus (SCB) laskee työttömyysprosentin osuutena työttömien ja työllisten 15-24 -vuotiaiden kokonaismäärästä.
Ruotsin EU:n mittapuullakin korkeata nuorisotyöttömyyttä selittänee osin se, että nuorista merkittävän moni on opintiellä – selvästi useampi kuin EU:ssa keskimäärin. Siksi nuorisotyövoiman suhteellinen määräkin on selvästi pienempi kuin muualla Euroopassa.
Korona vie kortistoon
Historian saatossa laskentamallit ovat toki muuttuneet ja siksi lukuihin on syytä suhtautua tietyllä varovaisuudella. Huippukorkealla nuorisotyöttömyys on joka tapauksessa ollut nykyajan lisäksi vuonna 1922, suuren pörssiromahduksen jälkeen 10 vuotta myöhemmin, vuosina 1993-94 sekä finanssikriisin pyörteissä vuonna 2009.
– Turvaverkkojen ulkopuolella on enemmän väkeä kuin ennen. Työmarkkinoiden reunalla keikkuvien on vaikeinta saada työtä ja pitää kiinni työpaikoistaan. Koronakriisi iskee kovimmin juuri maahanmuuttajiin ja nuoriin, sanoo Uppsalan yliopiston taloustieteen professori Lars Magnusson SVT:n haastattelussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työttömyysprosentti Uppsalan yliopisto Lars Magnusson EU. Euroopan unioni 15-24 vuotiaat SCB koronakriisi palvelualat pandemia Tilastokeskus koronavirus Työmarkkinat maahanmuuttajat nuorisotyöttömyys koulutus työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsidemokraatit panostaisivat kansalaisten ostovoimaan ja uusiin työpaikkoihin: ”Koronatonni jokaiselle ruotsalaiselle”

Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista

Brittilehti: ”Ruotsista tuli maahanmuuttajamafian terrorisoima gangstereiden paratiisi – poliisi ja poliitikot kädettömiä rikollisten edessä”

Jimmie Åkesson haluaa pakolaispolitiikan painopisteeksi palautukset turvapaikkatyrkytyksen sijasta – tähtää oikeusministeriksi seuraavaan hallitukseen

Purra: EU vie rahat ja tuo turvapaikanhakijat

Jimmie Åkesson Ruotsin budjettiesityksestä: ”Lässähtänyt pyttipannu – sekalainen keitos vasemmistoliberaalien mielitekoja”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








