Ruotsin pääministeri Stefan Löfven Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Helsingissä 1.11.2017.
Viime viikonloppuna rikolliset hyökkäsivät poliisia vastaan ainakin neljästi. Ammuskelu ja pommit ruotsalaispoliisien ja poliisilaitosten pihoilla ovat lisääntyneet siinä määrin, että Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti olevansa pöyristynyt. Iskujen ilmeisenä tarkoituksena onkin herättää pelkoa ja hämmennystä.
Ilmiö ei ole uusi. Suomen Uutiset kertoi jo kesäkuussa poliisin voimattomuudesta järjestäytyneen rikollisuuden edessä. Ruotsin poliisiylijohtaja Dan Eliassonin esiintulo tulkittiin tuolloin hätähuudoksi koko virkavallan puolesta. Poliisin omassa raportissa lueteltiin 61 syrjäytynyttä aluetta, joiden tilanne on vakava ja vaatii toimenpiteitä.
Seitsemän poliisia kymmenestä kokee uhkailujen ja väkivallan lisääntyneen työssään
– Normaalia elämää haluavat ihmiset ovat itse syrjäytymässä ongelmalähiöissä. Kriisiytyneissä kaupunginosissa eletään rinnakkaiskulttuurissa, jota hallitsee vakava rikollisuus ja joka haastaa koko ruotsalaisen demokraattisen yhteiskunnan. Tylyltä vaikuttaa sekin, että rikolliset ja poliittiset intressit näyttävät olevan yhä enemmän liitoksissa toisiinsa, Eliasson kertoi.
Kesäkuun raportissa tuotiin esille myös se, että seitsemän poliisia kymmenestä kokee uhkailujen ja väkivallan lisääntyneen työssään kahden viime vuoden aikana. Väkivallan uhka on laajentunut myös poliisien perheenjäseniin ja muun muassa heidän lapsensa ovat joutuneet poliisien oman kertoman mukaan uhkailujen kohteeksi.
Lokakuussa poliisitalon ovelle asetettu pommi räjähti Helsingborgissa. Taas valtaapitävät totesivat demokraattisen yhteiskunnan olevan uhattuna. Expressenin toimittaja Lars Klint pohti asiaa ongelmalähiöiden rikollisen kulttuurin kannalta. Hän piti pommi-iskun tekijää todennäköisesti uraansa aloittelevana pikkurikollisena, joka halusi tehdä vaikutuksen jengikavereihinsa.
”Isku yksittäistä poliisia vastaan on hyökkäys koko yhteiskuntaamme vastaan”Jimmie Åkesson
– Nämä häikäilemättömät yksilöt ja ryhmät haistattavat pitkät koko yhteiskunnalle. He elävät omassa todellisuudessaan, jolla on vain omat ulottuvuutensa. Viha, voima, kosto sekä pelko ja kunnioitus ovat avainsanoja, jotka selittävät heidän maailmaansa, Klint kuvaili.
Västeråsissa ammuttiin lauantaina parisenkymmentä laukausta kohti poliisin omakotitaloa. Kukaan ei loukkaantunut iskussa. Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson piti tekoa Twitterissä ”ennenkuulumattoman vakavana”. Åkessonin mukaan ”isku yksittäistä poliisia vastaan on hyökkäys koko yhteiskuntaamme vastaan”.
Pääministeri Stefan Löfven totesi Aftonbladet-lehdelle Västeråsin laukauksiin viitaten, että ”meidän täytyy osoittaa, että olemme yhteiskuntana vahvempi kuin järjestäytynyt rikollisuus”.
Pääministerin mukaan hallitus tulee osoittamaan lisää resursseja poliisille ja myös lainsäädännön tiukentamista tutkitaan.
Keskiviikkona poliisi ilmoitti vanginneensa Västeråsin tulituksesta epäillyn 20-vuotiaan miehen. Syyte tulee murhayrityksestä. Mies on aiemmin tuomittu muun muassa pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
