
Ruotsin poliisiuudistus: Kaikki saman katon alla ja 10 000 poliisia lisää
Maahanmuuttotaustaisen rikollisuuden kasvu, sekavat johtosuhteet ja tuskin tyydyttävät työn tulokset pakottivat Ruotsin poliisin tarkastelemaan toimintatapojaan. Nelisen vuotta sitten 21 eri poliisiyksiköstä muodostettiin yksi ja vain turvallisuuspolisi Säpo jäi organisaation ulkopuolelle.
Ruotsin poliisilla on tänään, myllerrysten jälkeen 30 000 työntekijää. Viiden vuoden kuluttua työntekijöitä on 40 000. Poliisiylijohtaja Anders Thornberg katsoo tulevaisuuteen Expressenin haastattelussa.
Poliisin kohtaama todellisuus on kovin erilaista eri puolilla Ruotsia:
– Joissain maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä ihmiset ovat huolissaan siitä, että kaduilla ammutaan ja myydään huumeita täysin vapaasti ja jos uskaltautuu ulos, saattaa joutua ryöstetyksi. Jossain päin maata taas ollaan huolissaan siitä, että nuoriso ajaa mopoautoilla kortitta ja roskaavatkin vielä, sanoo poliisiylijohtaja Thornberg.
Kyse on kuitenkin siitä, miten ihmiset asiat kokevat omassa ympäristössään ja siksi poliisi ei saa väheksyä paikallistakaan tilannekuvaa.
– Valitettavasti vakava rikollisuus on lisääntynyt ja se on vienyt poliisin resursseja pikkurikoksilta. Se sattuu poliisin sydämeen, poliisiylijohtaja huokaa.
Jengirikollisuus lisääntymään päin
Jengirikollisuus on edelleen kasvussa ja se on eräs poliisin suurimmista huolista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jengien käytössä on huipputekniikkaa, kuten viestiliikenteen salaamiseen käytettäviä applikaatioita. Poliisin kannalta lainsäädäntö on jäänyt informaatiotekniikan sovellusten jalkoihin ja operaattorit eivät tallenna verkkoliikennettä riittävän pitkältä ajalta.
Poliisi haluaisi päästä viestien sisältöihin kiinni itse asiassa jo ennen kuin ne salataan ja sekin vaatii yhteiskunnan toimenpiteitä. Rikollisten ja vain heidän on poliisiylijohtajan mielestä syytä olla huolissaan jatkuvasta salakuuntelusta, -katselusta, teleseurannasta sekä soluttautumisesta.
– Lainmuutos on meneillään ja ensi käden tiedonhankinta on ehdottoman tärkeätä silloin, kun puhutaan terrorismista, murhista, vakavista huumerikoksista ja vaikkapa lasten hyväksikäytöstä.
Talousrikollisuus siirtyy nettiin
Talousrikollisuus on siirtymässä voimalla nettiin. Sekin vaatii poliisin resurssien suuntaamista uudelleen.
– Pankkiryöstöt ja arvokuljetusten ryöstöt vähenevät kaiken aikaa. Nettirikollisuus sitten vuorostaan kasvaa. Meidän täytyykin vakavasti miettiä sitä, mihin uudet resurssimme valtakunnallisesti käytämme.
Eräs poliisin uusista panostuksista on rajat ylittävien rikollisjärjestöjen seuranta ja niiden toiminnan hankaloittaminen. Tällöin puhutaan varasliigoista, jotka tulevat maahan ja katoavat saman tien takaisin, saalis usein mukanaan.
– Ulkorajojen vartiointia on parannettava, siitähän olemme saaneet pyyhkeitä EU:n sisälläkin. Ehkä pystymme siten estämään paremmin kansainvälisten verkostojen ujuttautumista Ruotsiin. Nythän on taas alkamassa perämoottorivarkauksien aika, Thornberg antaa esimerkin.
Suomen Uutiset raportoi varasliigojen toimista toukokuun alussa.
Lisää liksaa
Poliisia on jäytänyt sisältäpäin ammatin huojuva arvostus ja kehnoksi koettu palkkaus. Siihenkin on tulossa muutosta. Samalla kun poliisiviraston pääluku nousee 10 000 henkilöllä vuoteen 2024 mennessä.
– Voidaan sanoa, että palkat ovat olleet liian huonot verrattuna yleiseen palkkatasoon. Tavallinen kansa on varmaankin sitä mieltä, että poliisien palkkoja pitää nostaa. Sellaisille ihmisille pitää maksaa säällisesti, jotka joutuvat usein vaarallisiin tilanteisiin ja asettavat henkensä alttiiksi muiden kansalaisten puolesta.
Poliiseja on siis tulossa roppakaupalla lisää sekä kaupunkien kaduille että kybermaailmaan. Jatkuvan muutoksen vaatimus ei kuitenkaan pysähdy tähän.
– Yhä useammat palvelut viedään nettiin, niin ettei kansalaisten tarvitse jonotella poliisiasemilla. Uusi sukupolvi ei todellakaan halua körötellä asemalle asioimaan, vaan kaiken on tapahduttava verkossa. Poliisiaseman on oltava aina auki.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








