

LEHTIKUVA
Ruotsin tie — kuinka massamaahanmuutto romutti pohjoismaisen hyvinvointivaltion
Suomessa ei vielä esiinny kranaatti-iskuja ja räjähdyksiä kuten Ruotsissa, mutta erityisesti viimeisten vuosien aikana täälläkin on saatu esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun seurataan Ruotsin tietä maahanmuutossa.
Ruotsalainen kurditaustaisen taloustieteilijä Tino Sanandajin julkaisi vuonna 2016 kirjan Massutmaning (suomeksi Massiivinen haaste). Se on tähän mennessä kokonaisvaltaisin teos siitä, millaisiin massiivisiin ongelmiin massamaahanmuutto kehitysmaista Ruotsiin on johtanut.
Kirja oli julkaisun jälkeen yksi Ruotsin myydyimmistä kirjoista (kaikki kategoriat mukaan lukien).
Kotouttaminen ei auta
Sanandajin mukaan Ruotsin maahanmuuton ongelmien perimmäisenä syynä ei ole se, että Ruotsi olisi ”kotouttanut” väärin tai liian vähän. Sen sijaan ongelmien juurisyynä on Ruotsin harjoittama maahanmuuttopolitiikka.
Ruotsi on ottanut vastaan aivan liikaa sellaisia maahanmuuttajia, joilta puuttuu tarvittava koulutus pärjätä pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Länsimaiden ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla on ollut muutenkin vaikeuksia sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Monikulttuurisuuden ongelmat
Sanandajin mukaan kulttuurisesti kaukaa tulevien maahanmuuttajien integroituminen Ruotsiin voi epäonnistua ainakin seuraavista syystä — joskin tulijoiden koulutustaso on silti ratkaisevinta:
1) Virallinen Ruotsi yrittää kieltää oman kulttuurinsa tai pitää sitä maahanmuuttajien omaa kulttuuria vähempiarvoisena. Tällainen asenne ei kannusta tulijaa omaksumaan ruotsalaista kulttuuria.
2) Monikulttuurisuusideologia, joka korostaa tulijoiden oman kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä.
3) Korkea ihmisten keskinäinen luottamus pohjoismaisissa yhteiskunnissa voi hieman paradoksaalisesti estää kaukaisesta kulttuurista tulevaa sopeutumasta ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Rasittaa julkista taloutta
Maahanmuuton tuomat ongelmat näkyvät tätä nykyä päivittäin jopa suomalaisessa valtamediassa uutisina Ruotsissa tapahtuneista räjähdyksistä ja Euroopan kärkipaikalle kohonneesta aseellisesta väkivallasta. Ongelmat näkyvät myös rinnakkaisyhteiskuntien syntynä maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin.
Kun tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia Ruotsin julkiseen talouteen — eli käytännössä ruotsalaiselle veronmaksajalle — niin maahanmuuton vaikutus kääntyi nettomääräisesti negatiiviseksi vuoden 1990 paikkeilla ja on ollut negatiivinen siitä lähtien. Tämä johtuu siitä, että Ruotsi alkoi ottaa vastaan 1980-luvulta lähtien yhä enemmän sellaisia maahanmuuttajia, joilla ei ole ollut edellytyksiä pärjätä Ruotsissa.
Suomi tulee perässä
Sanandaji julkaisi kirjastaan päivitetyn, englanninkielisen laitoksen vuonna 2020. Sen nimi on Mass Challenge — The Socioeconomic Impact of Migration to a Scandinavian Welfare State.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on kirjoittanut katsauksen kirjan keskeisestä sisällöstä. Katsauksessa myös viitataan siihen, miten läheisesti Suomi kulkee Ruotsin tietä maahanmuutossa, joka rasittaa niin julkista taloutta kuin tuo mukanaan myös vakavia sosiaalisia ongelmia kuten väkivaltaiset katujengit.
Katsaus löytyy kokonaisuudessaan täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tino Sanandajin alhainen koulutustaso katujengit kehitysmaat Julkinen talous Kotouttaminen Monikulttuurisuus Samuli Salminen Suomi Suomen Perusta Ruotsi Rikollisuus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: ”Ruotsin tie maahanmuuton ongelmien kieltämisestä siihen, että armeija tulee kadulle, oli varsin lyhyt ja nopea”

Jengiväkivallan kaikki kustannukset selvitetään – yhden ampumisen suorat kulut 75 miljoonaa kruunua

Sisäministeri Rantanen esittää tehostettuja alueellisia tarkastuksia katuväkivallan kitkemiseksi: Tarvitaan uusia toimia, jotta emme ajaudu Ruotsin tielle

Tutkijat: Suomessa on useita ulkomailta johdettuja rikollisorganisaatioita

Hallitukselta merkittäviä panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja katurikollisuuden torjuntaan: Poliisin määrärahoihin tuntuva korotus

Hakkarainen ei hyväksy heikennyksiä EU-jäsenmaiden rajavalvonnan suvereniteettiin: ”Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”

Jimmie Åkesson poistaisi kansalaisuuden heiltä, jotka eivät halua elää Ruotsissa maan tavalla: ”Sopeutukaa tai muuttakaa muualle”

Presidenttiehdokas Halla-aho: Jos me Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








