Hallitus on sopinut vuoden 2026 talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Koskela ja Juha Mäenpää korostavat, että suomalaisen ruuantuotannon selkärankaan ei kajota. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata, ja ratkaisut vahvistavat koko ruokaketjun toimintaedellytyksiä sekä kotimaisen omavaraisuuden perustaa.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat ovat 2,55 miljardia euroa. Hallinnonalalle kohdistuvat sopeutukset toteutetaan niin, etteivät ne vaikuta ruuantuotannon toimijoihin. CAP-ohjelman toimeenpano jatkuu rahoitussuunnitelman mukaisesti, mikä turvaa viljelijöille ennakoitavuuden.
Talousarvioesitykseen sisältyy myös panostuksia biotalouden kasvuun ja ruokaketjun kehittämiseen sekä ratkaisuja tuotantopanosten saatavuuteen ja lannoitehuoltovarmuuteen. Metsähallituksen tuloutus, 138 miljoonaa euroa, toteutetaan metsäpolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden.
– Kotimainen ruoka on kriisiajan kivijalka, eikä sitä voi ulkoistaa. On selvä linja, että ruuantuotannosta ei leikata. Budjetti pitää kiinni viljelijän toimeentulosta ja ruokaketjun toimintakyvystä, jotta suomalainen ruoka riittää arjessa ja häiriötilanteissa, Jari Koskela toteaa.
Perussuomalaiset muistuttavat, että huoltovarmuus tehdään pelloilla, navetoissa ja metsissä. Se syntyy toimivista tiloista, saatavilla olevista tuotantopanoksista ja kilpailukykyisestä kotimaisesta tuotannosta.
– Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut parantamaan alkutuottajan sopimusasemaa elintarvikeketjussa. Kun ruuantuotanto pysyy kannattavana ja ennakoitavana, Suomella on aito kyky huolehtia omasta turvallisuudestaan ja omavaraisuudestaan, Juha Mäenpää korostaa.
Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että julkista taloutta vahvistavat toimet tehdään harkiten ja niin, ettei viljelijän arki kärsi. Samalla vauhditetaan viennin kasvua ja jalostusarvon nousua, jotta ruoasta ja biotaloudesta syntyy enemmän työtä ja tuloa koko Suomeen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Antti Kangas kertoo tuoreessa videodokumentissa, millainen on suomalaisen tilallisen todellinen arki tässä keskustalaisten rakenteiden maassa. Priimaa tehdään, mutta hinta on bulkkia eikä tämä ole kestävää.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo SDP:n vievän suomalaisia leivättömän pöydän ääreen puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin puheilla maataloustukien leikkauksista.
Mikä maataloudessa ja kotimaisessa ruuantuotannossa oikein mättää, ja miksi ruokakaupoista jauheliha on vähissä - jopa rauhan oloissa? Perusasiaa-ohjelmasarjan uudessa jaksossa valtiovarainministeri Riikka Purra ja kansanedustaja Antti Kangas keskustelevat kotimaisen ruuantuotannon kriisitilanteesta.
Mitä oikein pitäisi tehdä, kun kotimainen ruuantuotanto ei enää riitä kattamaan kulutusta? Voidaanko vajetta täydentää eurooppalaisella tuotannolla, ja mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä asialle? Suomen Uutiset Show'n uutuusjaksossa kuullaan suoraa puhetta kaikkia koskettavasta aiheesta eli ruuasta.
Liian monet näkevät kotimaisen ruuantuotannon lähinnä ilmastohaittana. Tosiasia kuitenkin on, että ilman ruokaa meille jokaiselle kävisi huonosti, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
