

PS ARKISTO
Saajien ja maksajien välinen epätasapaino rasittaa julkista taloutta – sosiaaliturva on muutettava kansalaisuusperusteiseksi
Perussuomalaiset haluaa seuraavalla eduskuntakaudella vahvistaa työn kannustimia ja parantaa kansalaisen ostovoimaa, sillä nykyisessä inflaatiokierteessä rahat eivät monella enää riitä liikkumiseen, asumiseen ja ruokaan. Perussuomalaisten mielestä tavallisen palkansaajan taloushuolista puhutaan eduskuntavaalien alla muutenkin liian vähän.
Eduskuntavaalien alla poliittinen talouskeskustelu pyörii pitkälti julkisen talouden ympärillä, teemat liittyvät usein leikkauslistoihin ja muihin julkisen talouden korjaustoimiin, mutta ei juurikaan tavan kansalaisen toimeentulon ongelmiin.
Perussuomalaiset on sitoutunut siihen, että julkinen talous tasapainotetaan kahden hallituskauden aikana. Osana tasapainotusta perussuomalaiset haluaa leikata suomalaisille toissijaisista tai jopa haitallisista kohteista.
Pelkillä leikkauksilla taloutta ei kuitenkaan korjata, vaan tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia, joita perussuomalaiset on esittänyt muun muassa viimeisimmässä vaihtoehtobudjetissaan. Rakenteellisilla muutoksilla julkiset menot saadaan laskuun pidemmällä aikavälillä.
Leikkaukset toissijaisiin kohteisiin
Useiden mielipidetiedustelujen mukaan suomalaiset haluavat tasapainottaa taloutta pitkälti samoilla keinoilla kuin mitä esitetään perussuomalaisten uusimmassa vaihtoehtobudjetissa – siis ei veronkorotuksia vaan valtion menoja leikkaamalla.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreehkon arvo- ja asennetutkimuksen mukaan leikkaukset tulisi kansalaisten mielestä kohdentaa paisuneeseen hallintoon, kustannustehottomaan ympäristöpolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon, maahanmuuttoon ja kulttuuriin.
– Vastaavasti suomalaisten mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Myös perussuomalaiset ovat tätä mieltä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Hän puhui eilen Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen vaalitilaisuudessa.
Kysymys kuuluu, miksi suomalaisille toissijaisista menoista on niin vaikeaa leikata. Purra toteaa, että vanhoilla puolueilla ja poliittisella eliitillä on omia intressejään, jotka usein estävät leikkaukset.
– Poliitikot puhuvat rakenteellisista uudistuksista. Perussuomalaisille keskeinen rakenteellinen uudistus on maallemme kalliiksi tulevan maahanmuuton vähentäminen. Maahanmuutosta leikkaamalla saadaan säästöjä erityisesti sosiaaliturvaan, tulonsiirtoihin ja julkisiin palveluihin.
Suomessa liikaa saajia suhteessa maksajiin
Tällä hetkellä kuka tahansa, joka tulee maahan ja saa oleskeluoikeuden, yleensä pääsee samalla veronmaksajien kustantamien etuuksien ja palvelujen piiriin ja myöhemmin eläkkeelle. Eduskuntavaalien alla perussuomalaiset haluaakin keskustella siitä, kenelle suomalainen hyvinvointi on tarkoitettu.
Purra korostaa, että perussuomalaisten pidemmän aikavälin tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva, sillä suomalaisten veronmaksajien rahoja tulisi käyttää ensi sijassa suomalaisten hyväksi.
– Kun puhutaan siitä, että Suomen julkinen talous on kroonisessa epätasapainossa, niin yksi selkeä syy siihen on se, että maassa on liikaa saajia suhteessa maksajiin. Veronmaksajan raha menee suurimmaksi osaksi sote-palveluihin, eläkkeeseen ja tulonsiirtoihin.
Työn kannustimet kuntoon
Suomen talouden yksi keskeisimmistä ongelmista on työn heikko kannustavuus erityisesti matalimmilla palkkatasoilla. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin sanotaan olevan työvoimapula.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet tarjoavat Suomen työmarkkinaongelmiin ratkaisuksi matalapalkkamaahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Purra korostaa, että maahanmuutto ei ole ratkaisu ongelmiin.
– Perustamme tämän näkemyksen muun muassa tilastollisiin tosiasioihin maahanmuuttajaväestön työllisyyteen, bruttoansioihin ja riippuvuuteen tulonsiirroista. Suomeen tulee enimmäkseen sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Keskimäärin Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta ei siis ole hyötyä julkiselle taloudelle.
Lääkkeeksi työn kannustimien parantamiselle perussuomalaiset esittää toimia palkansaajan ostovoiman parantamiseksi. Ansiotuloverotusta perussuomalaiset ei olisikaan nostamassa.
– Työn kannustimien parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, jopa välttämätöntä. Ostovoimaan vaikuttaa paitsi ansiotuloverotus, myös arjen kustannukset, jotka haukkaavat palkansaajan ostovoimasta yhä suuremman osan.
Ilmastokunnianhimon tilalle sinivalkoinen siirtymä
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kunnianhimoisena ilmastotavoitteena on ollut hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Perussuomalaiset on kuitenkin pitänyt esillä, että ilmastonmuutoksen hallitseminen paikallisesti on täysin mahdotonta. Mikäli niin kuitenkin yritetään väkisin tehdä, suomalaisten elintaso tulee romahtamaan Pohjois-Korean tasolle.
Perussuomalaiset esittää hiilineutraalisuustavoitteen lykkäämistä vuoteen 2050, mikä on myös EU:n tavoite. Purra korostaa, että fossiilienergiasta irtautuminen pitää tehdä järkevällä tavalla.
– Kunnianhimon toteuttaminen on kallista ja se haittaa meitä suomalaisia suhteessa muihin maihin. Arki kallistuu ja elämästä tulee yhä kalliimpaa, jos eteen tulee pakkoinvestointeja keskeneräisiin, kalliisiin tai käsiin vanheneviin teknologioihin, Purra sanoo, ja nostaa esimerkiksi EU:n tuoreen direktiiviluonnoksen, joka asettaa aiempia tiukemmat ehdot talojen energiatehokkuudelle.
Omakotitaloissa energiaremontin hinta voi olla tuhansista euroista jopa 30 000 euroon.
Perussuomalaisten energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen malli on sinivalkoinen siirtymä, joka sisältää teknisesti ja taloudellisesti kestävät toimet, joilla sekä minimoidaan päästöjä että samalla lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja. Ohjelman toteuttamalla myötä samalla annetaan suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sinivalkoinen siirtymä työn kannustimet rakenteelliset uudistukset ilmastotavoitteet hintojen nousu asuminen ja liikkuminen valtion menot ostovoima verovarat veronmaksajat hyvinvointi Suomen kansalaisuus Työperäinen maahanmuutto leikkaukset Sosiaaliturva talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituskauden karu tilinpäätös: Valtionvelka räjähtänyt, ostovoima ennätysalhaalla, suomalaisten miljardeja EU:n pakettiin ja huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuuttopolitiikan vuoksi

Maahanmuuttopolitiikan hintaa maksavat nyt lapset – ”Suomi on aikaisempaa turvattomampi ja vaarallisempi maa erityisesti lapsille ja nuorille”

Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Perussuomalaisilta talouspoliittinen ohjelma: Rahan viskominen ideologisiin kohteisiin on lopetettava – ”Veronmaksajan tulee hyötyä maksamistaan veroista”

Leena Meri: Veronkorotusten tie on käyty loppuun – ”Suomalaisilla ei ole ostovoiman puolesta mahdollisuutta maksaa enempää”

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle

Ruotsi tiukentaa kansalaisuuden saamisen ehtoja: toimeentulovaatimus ja pitempi asumisaika
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








