

Matti Matikainen
Sakari Puistolla on suomalaiseksi poliitikoksi poikkeuksellinen tausta – Cambridgessä väitellyt fyysikko löytää tutkimatonta maaperää sieltä, minne muut eivät näe
Tulevalla elinkeinoministerillä, kansanedustaja Sakari Puistolla on poliitikoksi poikkeuksellinen tausta. Eduskunnasta toki löytyy akateemista väkeä ja melkoinen joukko tohtoreitakin, mutta Puisto on heistä ainoa, joka on väitellyt ns. kovista tieteistä – ja vielä Cambridgestä.
Kovilla tieteillä tarkoitetaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tai yleensä luonnontieteitä tai teknisiäkin tieteitä. Alojen tutkijatason edustajia ei Suomen poliittisessa kentässä juuri ole näkynyt viime aikoina.
Sakari Puisto kertoo joskus miettineensä, mistä tämä johtuu. Esimerkiksi Baltiassa, itäisessä Euroopassa ja Aasian maissa tiedemiehiä äänestetään parlamenttiin ja muihin luottamustehtäviin huomattavasti enemmän.
– Tämän huomaa maailmaa kiertäessään. Törmään edustajantyössäni oman alani edustajiin matkustaessani, Puisto kuvailee.
Esimerkiksi Singaporen pääministeri Lee Hsien Loong on matemaatikko, joka aikanaan opiskeli samassa opinahjossa kuin Puisto.
Fyysikolta vaaditaan aivojen lisäksi käden taitoja
Puiston mukaan on mielenkiintoista pohtia, heijastavatko parlamentaarikkojen taustat jollakin tavalla maan politiikan painotuksia ja yhteiskunnallisia arvostuksia.
Fyysikon työ vaatii aivojen lisäksi käsityötaitoja, koska fysiikan tutkimustulokset perustuvat laboratoriossa tai maastossa tehtyihin kokeisiin. Puistolle se on tuttu maailma, sillä fysiikasta väiteltyään hän ehti työskennellä vaativissa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä muun muassa materiaalikehityksen parissa.
Siksi pitää kysyä, onko Puistolla koskaan ikävä laboratorioon kojeiden ja mittausinstrumenttien pariin. Entä ehtiikö ja haluaako tuleva elinkeinoministeri pitää yllä fyysikon taitojaan, kun poliitikon työ käytännössä vie kaiken ajan ja energian?
– Kyllä minä pidän silmällä, mitä tieteessä tapahtuu. Luen silloin tällöin tieteellisten julkaisujen yhteenvetoja ja saan sähköpostiini tiedelehtien kuten Naturen uutiskirjeitä. Pidän myös silmät auki sen suhteen, mitä väitöskirjani aiheen parissa työskentelevät entiset kollegat tekevät. Tämä kaikki jää pakostikin varsin kursoriseksi.
Tutkijan taidot eivät ole ruostuneet
Entä osaisiko Puisto vielä säätää vaikka spektrometriä?
– Jos nyt yhtäkkiä päätyisin aiemman kaltaisiin tutkimustehtäviin, tarvitsisin kyllä sisäänajovaiheen. Mutta kun pohjatyö on tehty, kyllä se sitten palautuisi mieleen ja sormenpäihin.
Välillä näin on käynytkin. Esimerkiksi vuonna 2019 Puisto lähti eduskunnan istuntovapaaviikolla luennoimaan viikoksi Liettuan Vilnan Gediminasin teknillisen yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille nanomateriaaleista.
– Asia oli laitettu vireille ennen kuin minut valittiin kansanedustajaksi, täydentää Puisto.
Teknisiä käsityötaitojaan Puisto ei vierailulla päässyt treenaamaan, mutta muutoin hänen ajatuksensa pysyivät viikon ajan pääasiassa luonnontieteessä ja sen menetelmissä. Samassa yhteydessä hän toki perehdytti kuulijoitaan myös innovaatiopolitiikkaan.
Fyysikko hahmottaa asioiden mittasuhteet
Usein väitetään, että eksakteja tieteitä opiskelleiden maailmankatsomus ei oikein kohtaa vaikkapa sosiologin tai pedagogin elonperspektiivin kanssa. Stereotypia pitää tässä kohtaa jossain määrin paikkansa, mutta turhat kategorisoinnit eivät myöskään toimi, arvelee Puisto.
Mitä erityistä fyysikon koulutus ja tausta tuovat Sakari Puiston politiikkaan?
– Tietysti siinä on etunsa suoraan tiedettä, teknologiaa ja osaamista käsittelevissä kysymyksissä. Toisinaan taas voi hahmottaa vaikkapa mittasuhteita tarkemmin. Kiinnitän myös huomiota argumentoinnin logiikkaan eli siihen, ovatko esityksen perustelut johdonmukaisia tai onko niissä aukkoja. Niinpä saatan huomata tutkimatonta maaperää siellä, missä muut eivät ehkä sitä näe.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tutkimustyö Lee Hsien Loong tekniset tieteet fysiikka luonnontieteet tiedemaailma elinkeinoministeri Cambridgen yliopisto Tiede politiikka Sakari Puisto Teknologia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU uudistamassa vakaus- ja kasvusopimusta – Sakari Puisto muistuttaa, ettei edellistäkään noudatettu, ja tämä on johdanut moraalikatoon

Tässä ovat perussuomalaiset ministerit ja eduskunnan tuleva puhemies

Perussuomalaiset valitsi uudeksi elinkeinoministeriksi Wille Rydmanin

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Talousvaliokunnan perussuomalaiset: Patenttiesitys ei saa valuttaa patenttihyötyjä pois Suomesta tai Euroopasta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








