

LEHTIKUVA
SAK:n lakkouholle ei näy loppua – elinkeinoministeri Rydman kiirehtisi lakkoja rajoittavien lakien saamista voimaan: ”Liitot toimivat vastuuttomasti”
Elinkeinoministeri Wille Rydman haluaisi kiirehtiä työrauhalainsäädännön voimaan saamista. – Siksi, jotta vastaisuudessa pystyisimme välttämään kilpailukykyä, hyvinvointia ja suomalaisia työpaikkoja tuhoavat lakot.
Elinkeinoministeri Wille Rydman arvioi eilisessä A-studiossa, että viikkojen mittaisten lakkojen lasku liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa. Hänen mukaansa liitot toimivat vastuuttomasti ja lakiesitystä poliittisten lakkojen rajoittamiseksi tulee kiirehtiä.
– Kyllä tämä korostaa erityisesti tarvetta sille, että työrauhalainsäädäntö pitäisi saada nopeasti hyväksytyksi, jotta meillä pystyttäisiin välttämään kilpailukykyämme, hyvinvointiamme ja suomalaisia työpaikkoja tuhoavat lakot vastaisuudessa.
Suomi menettää investointeja
Rydman muistuttaa myös lakkojen kerrannaisvaikutuksista, jotka tulevat näkymään vasta viiveellä.
– Totta kai lakoilla on vaikutusta siihenkin, millaisena investointiympäristönä Suomi nähdään. Jos Suomi arvioidaan kovin lakkoherkäksi maaksi, näyttäytyy Suomi yhä vähemmän houkuttelevana investointikohteena myös kansainvälisille investoijille. Kun investointeja menetetään, lasku kansantaloudelle kasvaa entistä suuremmaksi, Rydman sanoo.
Hän oli eilen Ylen A-studiossa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta seuranaan.
SAK ja eräät sen jäsenliitot ilmoittivat keskiviikkona jatkavansa työtaistelutoimia vielä ainakin viikolla, sillä toivottua yhteisymmärrystä ei löytynyt keskiviikkona tapaamisessa työministeri Arto Satosen (kok.) kanssa yhteispalaverissa. Satonen tapasi myös yrittäjäjärjestöjä.
Eloranta vihjasi, että lakoille ei loppua välttämättä näy.
– Painetta pitää olla riittävästi, jotta ratkaisu ehkä joskus syntyy, Eloranta sanoi.
Liitot eivät voi määritellä hallitusohjelmaa
Rydman huomautti, että eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus ei tarvitse suostumusta työmarkkinajärjestöiltä lainvalmistelussa eikä lakkoilulla voi vaikuttaa hallituksen politiikkaan.
– Nyt on kyse poliittisista lakoista. Silloin kun on kyse erimielisyyksistä työehdoissa, osapuolina ovat työnantaja ja työntekijät.
– Toki lakimuutoksia tehtäessä olisi hyödyllistä hyödyntää työmarkkinajärjestöjen osaamista, jotta lakiesityksistä tulee laadullisesti mahdollisimman hyviä. Tässä työmarkkinajärjestöillä olisi annettavaa, vaikka politiikan ison linjan määrittelee hallitusohjelma. Sitä ei voi muuttaa lakoilla.
SAK-pomo vähättelee lakkojen haittoja
Lakkoilun vaikutukset haittaavat myös monen tavan kansalaisen elämää, esimerkiksi polttoaine uhkaa loppua joiltakin asemilta käynnissä olevien lakkojen vuoksi. Huoltoasemaketju SEO:n toimitusjohtaja Arto Viljanen kertoi tiistaina Ylelle, että polttoaine on jo loppunut eräiltä yksittäisiltä asemilta lakkoviikkojen aikana.
Eloranta vähätteli tilannetta. Hän tyytyi toteamaan, että lakot saattavat tuottaa harmia yhteiskuntaan.
– Jos bensa yhdeltä asemalta loppuu, en pidä sitä vielä kauhean suurena ongelmana, Eloranta sanoi.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan poliittisten lakkojen rajoittamisesitys. Valtiovarainministeri Riikka Purra onkin äskettäin arvioinut, että poliittiset lakot jatkunevat niin pitkään kuin niitä rajoittava uusi lainsäädäntö saadaan voimaan.
Rydman myös haluaisi kiirehtiä työrauhalainsäädännön voimaan saamista mahdollisimman nopeasti.
– Siksi, jotta vastaisuudessa pystyisimme välttämään kilpailukykyä, hyvinvointia ja suomalaisia työpaikkoja tuhoavat lakot.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Arto Viljanen SEO työrauhalainsäädäntö poliittiset lakot Jarkko Eloranta kansantalous polttoaine työpaikat hyvinvointi kustannukset Investoinnit Riikka Purra Arto Satonen SAK Hallitusohjelma Ay-liike Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

Poliittiset lakot ovat aiheuttaneet yhteiskunnalle jo miljardivahingot – Junnila: Kumpi on jalompi tavoite, tulevat sukupolvet vai ay-eliitin edut?

Piisinen tyrmäsi opposition: ”Lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä Euroopan korkein”

Bergbom: SAK:n poliittiselle teatterille ei näy loppua

Päivän pointti: Ay-liike edustaa enää vain osaa palkansaajista – yleinen työttömyyskassa kasvoi jo Suomen suurimmaksi, keskusjärjestö SAK vähitellen kutistuu

Lakkoihin kyllästyneen kansalaisen viesti Purralle – haluaisi tehdä töitä: ”Kun tilaisuus tulee, eroamme Teollisuusliitosta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








