
Saksa kääntyy sunnuntain vaaleissa maahanmuuttokriittisempään suuntaan – Merkel jatkaa kanslerina lähes varmasti, mutta todennäköisesti ilman sosiaalidemokraatteja
Saksan ensi sunnuntain liittopäivävaalit näyttävät suuntaa Euroopalle. Vaikka mitään suurta käännettä ei ole luvassa, voi liittokansleri Angela Merkelin seuraava hallitus olla ainakin hieman nykyistä maahanmuuttokriittisempi.
Vielä alkuvuodesta näytti siltä, että Martin Schulzin johtamat sosiaalidemokraatit voisivat haastaa Merkelin konservatiivisen CDU:n. Huhtikuun alussa molemmat puolueet saivat kyselyissä runsaan 30 prosentin kannatuksen, ja Merkelin johto ei ylittänyt edes virhemarginaalia. Schulz voisi kanslerina olla vielä jyrkempi avoimien rajojen ja kiihtyvän federalismin kannattaja kuin Merkel.
Nyt CDU:n kannatus on talouslehti FT:n mukaan 37 prosenttia ja SPD:n 22 prosenttia. Ykkös- ja kakkostiloissa ei siis ole mitään jännitettävää. Merkelistä tulee kansleri.
Todellinen jännistynäytelmä käydäänkin sitten kolmospaikasta ja siitä, millainen hallituskokoonpano ja -ohjelma on vaalituloksen pohjalta mahdollista saada aikaan.
Saksan vaaleissa jännitystä lisää viiden prosentin äänikynnys. Jos ei ylitä sitä, ei saa ensimmäistäkään edustajaa liittopäiville. Vihreiden kannatus on kyselyssä 8 prosenttia. Jos vihreät epäonnistuvat kannattajiensa aktivoimisessa uurnille, on putoaminen liittoparlamentista siis vielä puolueen uhkakuvana.
Kolmossijassa on tällä hetkellä parhaiten kiinni maahanmuutto- ja eurokriittinen AfD kymmenen prosentin kannatuksella. Myös vasemmistopuolue Linkellä on kymmenen prosentin kannatus. On kuitenkin epätodennäköistä, että Merkel huolisi kumpaakaan liian äärimmäiseksi miellettyä puoluetta hallitukseen.
Kiinnostavaa onkin liberaalipuolue FDP:n menestys. Se on perinteisesti ollut konservatiivien
apupuolue, mutta viime vaaleissa se jäi alle äänikynnyksen. Nyt se on yhdeksän prosentin kannatuksellaan tekemässä paluun liittopäiville.
Vihreät hallitukseen yhdessä CDU:n ja FDP:n kanssa?
Verkkouutisten analyysin mukaan keskeisin asia FDP:lle on nyt maahanmuuttopolitiikka.
– Puolueen kynnyskysymyksenä on se, että seuraava hallitus säätää uuden maahanmuuttolain, missä turvapaikka, pakolaisuus ja maahanmuutto eritellään. Keskeistä olisi se, että turvapaikat määriteltäisiin väliaikaisiksi. Turvapaikkastatus poistettaisiin, jos jossain maassa tilanne rauhoittuisi – ja henkilöt toimitettaisiin takaisin kotimaihinsa. Lisäksi puolue haluaa nopeampia käsittelyaikoja, tiukempaa eurooppalaista rajavalvontaa ja mahdollisuuden hakea turvapaikkaa suoraan Afrikasta käsin ilman, että henkilön tarvitisi tulla Saksaan saakka, Verkkouutisten Sami Metelinen kirjoittaa.
Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD on siis pelkällä olemassaolollaan vaikuttanut talouspuolueen maineessa olevien liberaalien linjaan.
Todennäköisesti konservatiivien ja liberaalien paikat eivät riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen ilman vihreitä. Liberaalit kuitenkin vaativat vihreitä hyväksymään maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia hallitusyhteistyön ehtona.
Homonationalismi nousee
Vaihtoehto Saksalle -puolue on saanut lisäkannatusta yllättäviltä tahoilta. CNN:n mukaan jopa aiemmin vihreitä äänestäneitä homoja on siirtynyt julkisesti AfD:n tueksi. Näin siitä huolimatta, että AfD:llä on konservatiivinen kanta esimerkiksi homoavioliittoon ja se tulee perinteistä perhemallia.
Monet islamisaation uhkaan heränneet homot ovat kuitenkin päätyneet siihen, että konservatiivinen perhepolitiikka on pieni hinta konservatiivisesta maahanmuuttopolitiikasta, mikä on heidän turvallisuutensa kannalta tärkeintä.
Saksassa on CNN:n mukaan jopa keksitty uusi termi sille, että homot tukevat kansallismielistä oikeistoa: homonationalismi.
Homonationalismi ei ole aivan marginaalinen ilmiö. Homomiehille suunnatun aikakauslehden kyselyn mukaan jopa 17 prosenttia homoista kannattaa AfD:tä, kun koko väestössä puolueen kannatus on kymmenen prosentin suuruusluokassa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








