Saksa yrittää luopua ydinvoimasta ja kivihiilestä, mutta maan energiakäännös on suurissa vaikeuksissa

VTT Heikki Koskenkylä avaa Saksan kaoottista energiapolitiikkaa. Ydinvoimasta pitäisi luopua, tuulivoiman rakentaminen hidastuu, maakaasu on vaikeuksissa, kivihiilestä on vaikeaa luopua. Sähkön hinta on jo nyt hyvin korkealla. Energiakysymykset nousevat yhä keskeisemmälle sijalle politiikassa.

Saksassa hyväksyttiin vuonna 2019 ilmastonsuojelulaki, joka velvoittaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU on sen jälkeen sopinut tiukemmasta päästöjen vähentämisestä myös vuoden 2030 jälkeen. Kyseessä on paljon mainostettu Green Deal-sopimus.

Ympäristöjärjestöt tekivät Saksassa valituksen ilmastonsuojelulaista Karlsruhen perustuslakituomioistuimelle. Valituksessa väitetään, että ilmastonsuojelulaki ja sen kautta Saksan valtio eivät suojele kansalaisia tarpeeksi ilmastonmuutoksen aiheuttamilta haitoilta. Tuomioistuin hyväksyi osan valituksesta. Valitus on oikeutettu siltä osin, että ilmastonsuojelulaista puuttuvat riittävät toimet päästöjen vähentämiseksi vuodesta 2030 eteenpäin. Tuomioistuin katsoi, että kansalaisten vapaudet vaarantuvat vuoden 2030 jälkeen mikäli päästöjen vähennystahti on liian hidas.

Talousministeri Peter Altmaier (cdu), puolustaa vuoden 2019 ilmastolakia, vaikka hän myöntääkin, että vuoden 2030 jälkeen päästöjen vähentämistahtia on lisättävä. Kaiken kaikkiaan Saksan energiakäännös, Energiewende, on suurissa ongelmissa.

Ydinvoimasta päätettiin luopua vuonna 2011 Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Viimeiset ydinreaktorit suljetaan parin vuoden kuluttua. Nordstream 2 -maakaasuputkea ei ehkä saada valmiiksi. Ranska, Yhdysvallat, EU:n komissio ja monet muutkin maat vastustavat hankkeen loppuunsaattamista. Se lisäisi liikaa energiariippuvuutta Venäjästä.

Tuulivoiman rakentaminen on puolittunut huippuvuosista. Kaikki helposti rakennettavat alueet on jo käytetty tuulivoimalle. Uutta tuulivoimaa joudutaan rakentamaan entistä lähemmäksi asuinalueita. Uusista voimalahankkeista on tehty jatkuvasti valituksia ja siksi rakentamistahti on hidastunut.

Perustuslakituomioistuimen kannanotto lisää Energiewenden vaikeuksia. Sähkön tuonti on kasvanut voimakkaasti. Kivihiilestä luopumisen aikataulua pitäisi kiristää, mutta se tulee kalliiksi. Aikataulu voi pikemminkin pettää. Paine Nordstream 2:n valmiiksi rakentamiseen kasvaa.

Vihreiden liittokansleriehdokas on Annalena Baerbock, puolueen toinen puheenjohtaja. Toinen puheenjohtaja on Robert Habeck, joka hävisi liittokansleriehdokkuuden. Baerbock on kovasti mainostanut vaalikampanjassaan vihreiden tavoitetta vähentää päästöjä peräti 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tähän Saksalla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Vihreät haluavat jouduttaa kivihiilestä luopumista. Ydinvoiman käyttö päättyy pian. Vihreät vastustavat myös Nordstream 2 maakaasuputken käyttöönottoa. Sähkön tuotantoa pitäisi valtavasti lisätä aurinko- ja tuulivoimalla. Vihreät eivät ole tehneet energiapolitiikastaan kustannuslaskelmia. Sähkön hinta on Saksassa jo nyt EU:n korkeimpia.

Saksan seuraavaksi hallitukseksi ennustetaan CDU:n ja vihreiden, sekä vapaiden demokraattien FDP:n koalitiota. CDU ja FDP eivät hyväksy vihreiden energiapoliittisia linjauksia. Sosiaalidemokraattien kannatus on gallupeissa edelleen ennätysalhaalla noin 15 prosentin tasolla. SPD tuskin enää lähtee suureen koalitioon CDU:n kanssa. Suuria ongelmia on Saksan seuraavalla hallituksella edessä syyskuun liittopäivävaalien jälkeen.