

Turvapaikanhakijoita Itävallan ja Saksan rajalla. / ARMIN WEIGEL AFP
Saksalaisten huippuyritysten johtajat: rajat kiinni, sillä turvapaikkakriisi tulee kalliiksi
Die Welt-lehden haastattelussa saksalaiset yritysjohtajat suhtautuivat hyvin varauksellisesti pakolaiskriisin tuomiin taloushyötyihin ja varoittivat laajoista ongelmista.
Airbus-yhtiön toimitusjohtaja Tom Enders varoitti, että tänä vuona saapuvat arviolta miljoona tai enemmän turvapaikanhakijaa vaarantaisivat Saksan poliittisen ja yhteiskunnallisen rauhan.
– Meidän on varmistettava, että väestönsiirto ei ylikuormita, mutta epäilen, että meillä ei ole paljon aikaa keksiä ratkaisua.
Siemens-yhtiön toimitusjohtaja Joe Kaeser puolestaan vaatii, että Berliinin pitää lähettää selkeä viesti. Kaeser toivoo maahanmuuttolakia, joka takaisi todellisessa hädässä oleville mahdollisuuden saada turvapaikka, mutta varakkaiden tai taloussyistä siirtolaisiksi lähteneille mahdollisuus saapua Saksaan tulisi tapahtua vain Saksan luvalla.
Ei uskoa EU-tason ratkaisuun
Enders ei usko, että Euroopan Unionin tasolla ratkaisua tullaan keksimään, ja pitää ainakin taakanjakomekanismia tuhoon tuomittuna.
Deutsche Bank-pankin toinen pääjohtaja Jürgen Fitschen muistuttaa, että Saksalla on varaa laittaa vaikka kymmenen miljardia euroa turvapaikanhakijoiden maassaoloon, mutta muilla mailla ei ole yhtä vahva taloudellinen tilanne, eikä pakolaisten jakaminen samassa suhteessa jäsenmaiden kesken ole siksi mahdollista.
Rajavalvontaa kannatetaan
Endersin mielestä eurooppalaiset yhtiöt luonnollisesti pitävät avoimista sisärajoista, mutta pitää ainakin jonkinlaisten rajatarkastusten olemassaoloa tarpeellisena.
– Nykyinen tilanne rajoilla luo ihmisille tunteen kontrollin menettämisestä, mikä on riski asenteille.
Myös Kaeser kannattaa tiukempaa rajakontrollia, vaikka pitää ”oikeana ja tärkeänä vastuunkantamisen jatkamista”.
Fitschen puolestaan painottaa ulkorajojen turvaamisen tärkeyttä, ja huomauttaa, että ulkorajoina toimivia maita kuten Kreikkaa pitäisi tukea rajavalvonnassa. Samalla pitäisi keskittyä lähtömaiden kriisien ratkaisemiseen.
– Mielestäni oli väärin leikata Jordanian ja Libanonin pakolaisleirien rahoitusta, Fitschen moittii.
Innostus muuttunut pessimismiksi
Suomessa keskustelu pyörii vieläkin kotouttamisen merkityksen ympärillä, eikä ole pitkä aika, kun pakolaiskriisiä kutsuttiin jopa potentiaaliseksi uudeksi Nokiaksi. Saksassa keskustelu on hieman Suomea edellä, ja kysynnän ja tarjonnan erilaisuus sanotaan ääneen ongelmaksi.
– Alkuvaiheessa elinkeinoelämän kommentit olivat yli-innostuneita. Nyt kaikki ymmärtävät työvoimapulan koskevan vain ammattitaitoisia ihmisiä, ja keskipitkällä aikavälillä pakolaisista ei ole tätä vajetta paikkaamaan, Enders sanoo.
Pakolaisten alhaisesta koulutuksesta ja esimerkiksi puuttellisesta luku- ja kirjoitustaidosta on keskusteltu runsaasti. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa tulijoista olisi funktionaalisesti lukutaidottomia.
– Pakolaisista vain kaksi kymmenestä omaa ammatillisen tai yliopistotason koulutuksen. Meillä tulee olemaan kädet täynnä miljoonan ihmisen ammatillisessa pätevöittämisessä ja heidän saattamisessa työn ja toimeentulon piiriin, Enders pelkää.
Fitschen uskoo kotouttamiseen olevan kuitenkin tärkeää satsata.
– Mikäli integraatio onnistuu, tietenkin pakolaisilla tulee olemaan myönteinen vaikutus talouteen. Väestömme ikärakenteen takia tarvitsemme maahanmuuttoa, mutta tulijoiden pitää olla ammattitaitoisia.
Fitschenin mielestä asialla on kiire, sillä tulijan oltua vuosi tai kaksi ilman suuntaa on useimmiten liian myöhäistä enää onnistua saavuttamaan tyydyttävää lopputulosta. Sekä Enders että Fitschen pitävät joustavaa työmarkkinaa ja minimipalkkaa alhaisemman palkan sallimista tulijoille.
TOIMITTAJAN KOMMENTTI: ”Eurooppalainen ratkaisu” tarkoittaa sitä, että jokainen maa tekee oman ratkaisunsa
Euroopan unionin epäonnistumista turvapaikkakriisin ratkaisemisessa pidetään lähes varmana. Peterson Institute for International Economics-ajatushautomon Jacob Funk Kirkegaard pitää EU:n ratkaisumahdollisuuksia olemattomina. Sopimus Turkin kanssa turvapaikanhakijavirtojen rajoittamisesta, hotspot-järjestelyt sekä taakanjakomekanismi ovat osoittautuneet pettymyksiksi.
Ulkorajoja ei ole mahdollista valvoa tehokkaasti lyhyellä varoitusajalla, ja EU:n omat säännöt turvapaikanhakijoiden suhteen ovat hyvin vaikeat muuttaa. Siksi todennäköisin ratkaisu tulee olemaan jäsenmaiden väliset rajakontrollit. Tämä sysäisi koko ongelman muutaman reunamaan harteille, ainakin siihen asti, että tulijat ymmärtäisivät, että reissuun ei kannata lähteä.
Aika on loppumassa – kohta on kevät ja hyvä veneilykeli. Sitten turvapaikanhakijoiden virta on ennallaan. Schengen-alueen vapaa liikkuvuus lakkaa pian. Mikäli rajat silti jatkavat vuotamistaan, Euroopan maat tulevat todennäköisesti yksipuolisesti sanoutumaan irti kansainvälisistä pakolaissopimuksista.
Suurin osa näistä ratkaisuista tullaan siis tekemään muiden maiden kuin Suomen toimesta. Ne toimet tulevat pysäyttämään ison osan Suomeen tulevasta turvapaikkarallista. Kun muut Pohjoismaat ottivat rajatarkastukset ja käännytykset käyttöön, myös virta Suomeen pieneni. Erityisongelmamme on Venäjän raja. Sen tilkitseminen tavalla tai toisella jää Suomen harteille. Aiempien kokemusten perusteella on todennäköistä, että jos ainoa avoin reitti EU-alueelle on Suomen itäraja, maahantulo sen kautta lisääntyy. Venäjä ilmoitti hiljattain, että se ei ota Norjaan lähteneitä ja myöhemmin Norjan käännyttämiä turvapaikanhakijoita takaisin Venäjälle. On vain ajan kysymys, koska Venäjä tekee saman ilmoituksen Suomelle.
Suomen politiikka EU-asioissa seuraa yleensä hyvin läheisesti Saksan linjaa. Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel on kohdannut vakavaa kritiikkiä sekä oman kristillisdemokraattisen CDU-puolueen sisältä, mutta erityisen äänekästä nykyisen linjan vastustus on ollut sisarpuolue CSU:n suunnalta. Mielipidekyselyissä EU- ja maahanmuuttoskeptinen AfD on noussut jo kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Saksan linjan muuttuminen on siis vain ajan kysymys – sekä CDU:n että sosiaalidemokraattien on lähennyttävä maahanmuuttokriittisten näkemyksiä, tai kärsittävä kannatuksen laskusta.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksa syyttää EKP:tä eurokriittisen puolueen noususta

Häviääkö Angela Merkel omassa kotiosavaltiossaan? Gallup ennustaa vaihtoehtopuolue AfD:lle hurjaa nousua
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








