

Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Saksan kristillisdemokraatit puntaroivat omaa liittokansleriehdokastaan. Kisaan on lähtenyt suuremman CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet ja pienemmän sisarpuolue CSU:n puheenjohtaja Markus Söder. Ehdokkailla on eroa lähes kaikissa asiakysymyksissä sekä suosiossa. Ongelma on, ettei puoluekoalitiolla ole selkeää valintamenettelyä maan johtajaksi hakeutuvalle henkilölle.
Armin Laschetia pidetään syyskuussa väistyvän liittokansleri Angela Merkelin seuraajana ja pitävän perinteisen konservatiivipuolueen poliittisessa keskustassa. Vain Baijerissa toimiva CSU:n johtaja Markus Söder tietäisi koalition siirtyvän takaisin juurilleen.
Laschet valittiin tiukassa kisassa puolue-eliitin kokouksessa puoluejohtoon tammikuussa. Hänen suurin kilpakumppani oli Friedrich Merz.
CDU:n suosio laskenut Laschetin aikana
CDU:n kannatus on mittauksissa vajonnut nopeasti. Helmikuussa puolue mittautti noin 36 prosentin kannatuksen. Laschetin aikana suosio on suorastaan romahtanut 27 prosenttiin. Samaan aikaan vihreät ovat kasvattaneet suosionsa helmikuun 19 prosentista nykyiseen 22 prosenttiin.
Joissakin mittauksissa ero on tätäkin kapeampi. Saksaan voi kyselyjen valossa muodostua punavihreä hallitus – ja maata johtaisi vihreä liittokansleri. Joidenkin arvioiden mukaan vihreällä liittokanslerilla olisi paremmat mahdollisuudet, jos Laschet valitaan CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaaksi.
Laschet ei sytytä saksalaisia, kun taas Söder on todella suosittu. Söder on maan suosituin politiikko ohitettuaan Merkelin suosiomittauksessa. Laschet on vasta sijalla kaksitoista. Jopa puoluejohtajakisan hävinnyt Merz on Laschetin edellä.
Söder: Kreikka tuskin säilyy eurossa
Söder tunnetaan Merkelin vapaamielisen maahanmuuttopolitiikan voimakkaana kritisoijana. Söderin vähemmän tunnettu kannanotto liittyy Kreikan eurojäsenyyden mahdollisuuksiin.
– Kreikka ei todennäköisesti selviydy eurojäsenyytensä kanssa pidemmällä aikavälillä, Söder totesi vuonna 2017.
Vuonna 2012 Söder arveli, ettei Kreikan velkakriisiä ratkota tukipaketeilla, vaan Kreikan olisi pitänyt lopettaa eurojäsenyytensä.
Näistä kannanotoista voisi päätellä, ettei Söder ole ajamassa euroalueelle tulonsiirtounionia.
Ehdokasvalinnassa kuluu parasetamolia
Liittokansleriehdokkaan valinnasta on muodostunut ipäänsärky, sillä selkeää valintamenettelyä ei ole. Hiljainen toive on ollut, että toinen ehdokas vetäytyisi. Tämä toive ei ole toteutunut.
Puolue-eliitti asettui aluksi Laschetin taakse. Berliinin osasto tuki Söderiä. Söder haki tukea puolueen kansanedustajilta. Kantansa ilmoittaneiden edustajien enemmistö asettui Söderin taakse.
Laschet toivoi turhaan eliitin tuen riittäneen Söderille. Saksi-Anhaltin pääministeri Reiner Haseloff vaihtoi suosikkinsa ja ilmoitti epäsuorasti tukevansa nyt Söderin valintaa.
Moni puolueen kansanedustaja joutuu miettimään myös omaa uraansa. Osa heistä pelkää Laschetin ehdokkuuden myötä surkeaa vaalitulosta. Toisaalta selän kääntäminen tuoreelle puoluejohtajalle ei sekään ole helppo liike.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reiner Haseloff Armin Laschet Friedrich Merz Markus Söder CSU Saksan liittopäivävaalit CDU Angela Merkel Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa ”ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia

EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin

CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä

Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








