

Berliini. Wikipedia.
Saksan uuden hallituksen ohjelmaa pidetään epärealistisena
Saksan tuoreella hallituksella riittää punavihreää kunnianhimoa, mutta onko mukana realismia? VTT Heikki Koskenkylä tiivistää saksalaisen Spiegel-lehden analyysin.
Saksaan tulee uusi hallitus joulukuun alkupuolella. Hallitusohjelma julkistettiin viime viikolla (der Spiegel). Hallituksen muodostavat SPD, vihreät ja liberaalipuolue FDP. Ministerinpaikatkin on jo jaettu, mutta kaikkien ministerien nimiä ei vielä tiedetä. Vihreiden keskuudessa on kovaa vääntöä ministerien paikoista. Hallituskoalitio on uusi Saksassa. Sitä kutsutaan ”liikennevalot” hallitukseksi. SPD on punainen, vihreät on vihreä ja FDP on keltainen.
Hallitusohjelma on lähes 180 sivua. Siinä on hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. Angela Merkelin hallituksia on kritisoitu siitä, etteivät ne kyenneet uudistamaan Saksan taloutta ja yhteiskuntaa. Uusi hallitus tähtää rakenneuudistuksiin, joilla taloudesta tehtäisiin dynaamisempi. Digitalisaatiota halutaan edistää voimallisesti. Ilmastonmuutosta torjua aikaistamalla kivihiilen käytöstä luopumista. Euroopan unioni pyritään kehittämään nykyistä vahvemmaksi. Puolustusmenot pyritään nostamaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Minimipalkka korotetaan 12 euroon tunnilta. Asuntoja rakennetaan suuri määrä lisää. Hallitusohjelmaa pidetään varsin mahtipontisena. Toisaalta sitä on alettu julkisessa keskustelussa kritisoida osin epärealistiseksi ja ristiriitaiseksi. Hallituspuolueiden välillä on jo nyt ilmennyt erilaisia tulkintoja ohjelmasta.
SPD:n Olaf Scholz on uusi liittokansleri. Finanssiministeriksi tulee FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner. Tämä on merkittävä voitto liberaaleille. Vihreiden toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock on uusi ulkoministeri ja toinen pj Robert Habeck on talous- ja ilmastonsuojeluministeri. Tämä on uusi ministeriö Saksassa. Ympäristöministeriö on vielä erikseen, ministeriksi tulee joku vihreistä.
Saksan energiapolitiikka eli energiewende on ollut suurissa ongelmissa. Merkelin aloitteesta ydinvoimasta päätettiin luopua 2011. Viimeiset ydinreaktorit suljetaan ensi vuonna. Hallitusohjelman mukaan kivihiilestä luovuttaisiin jo vuonna 2030 kun aiemmin tavoite oli vuonna 2038. Tämä päätös ei ole lopullinen. FDP:n Lindner on tästä huomauttanut, koska vihreiden johto on tätä kovasti hehkuttanut. Hiilestä luovutaan 2030 vain jos energian saatavuustilanne on muuten hallinnassa. Ratkaisevassa roolissa on Nord Stream 2-kaasuputki Venäjältä Saksaan. Se on valmis, mutta käyttöönotto on viivästynyt. SPD ja FDP haluavat ottaa sen käyttöön, mutta vihreät vastustavat kiivaasti. Tästä voi kehkeytyä vielä lihava riita. Erikoista on, että hallitusohjelmassa maakaasuputkea ei mainita lainkaan! Sähkön hinta on jo nyt Saksassa Euroopan korkein. Ilman kaasuputkea hinta nousisi edelleen.
Hallitusohjelman mukaan Saksassa säilyisi edelleen perustuslaillinen velkajarru, joka rajoittaa lisävelanottoa ja budjetin vajeen kasvattamista. Toisaalta hallitus haluaa edistää sadoilla miljardeilla euroilla digitalisaatiota ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. On epäselvää, kuinka paljon uudet investoinnit olisivat julkisia hankkeita. Monet asiantuntijat epäilevät, että julkista velkaa on otettava paljon lisää, jotta hankkeet toteutuisivat. Yksityinen sektori pitäisi saada investointeihin mukaan. Kukaan ei tiedä miten tämä onnistuisi.
Puolustusmenojen lisäämisestä kahteen prosenttiin BKT:sta on myös suuri erimielisyys. Vihreät vastustavat tätä tavoitetta ja demareillekin se on vaikea pala. Vain FDP tukee tavoitetta selkeästi. Yhdysvallat on kritisoinut Saksaa jo vuosia siitä, että Naton puitteissa päätettyä tavoitetta Saksa ei ole saavuttanut.
EU:ssa käsitellään parhaillaan vakaus- ja kasvusopimuksen uusimista. Varsinkin Ranska ja Italia ovat vaatineet helpotuksia velka- ja vajesääntöihin. Ne kannattavat myös voimakkaasti yhteisiä eurobondeja. Uusi finanssiministeri Lindner on tässä täysin eri linjoilla. Tukea hän saanee Olaf Scholzilta, mutta vihreät taas ovat pitkälti Ranskan ja Italian linjoilla. Vihreillä on ilmeisesti haaveita EU:n liittovaltion muodostamisesta. Varsinkaan FDP ei tällaista hyväksy. Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että selvitetään EU:n kehittämisen vaihtoehtoja.
Vihreiden Annalena Baerbock on siis uusi ulkoministeri. Hänellä on hyvin kriittinen näkemys Saksan suhteista Kiinaan ja Venäjään sekä Yhdysvaltoihinkin. SPD ja FDP ovat kyllä kritisoineet Kiinan ja Venäjän politiikkaa, mutta haluavat myös vaalia taloussuhteita näihin maihin ja erityisesti Kiinaan. Ne haluavat myös edistää suhteiden parantamista USA:han.
Uudella finanssiministerillä FDP:n Lindnerillä on monissa talouskysymyksissä varsin erilaiset näkemykset kuin vihreiden Robert Habeckilla, josta tulee talous- ja ilmastoministeri.
Varsinkin liberaalipuolue FDP ja vihreät ovat talous- ja energiapolitiikassa varsin eri linjoilla. Näkemysten yhteensovittaminen tulee olemaan vaikeata. Tilannetta vaikeuttaa vihreiden ydinkannattajien ilmaisema pettymys hallitusohjelmaan. Tämä luo paineita vihreiden ministereille. Odotettavissa on hyvinkin vaikeita neuvotteluja kolmen hallituspuolueen kesken hallitusohjelman toteuttamisessa.
Saksassa on ennätysmäärä koronatartuntoja, Baijerissa tilanne on erityisen hankala. Rajoituksia suunnitellaan lisää. Talouskasvun ennustetaan hiipuvan. Samaan aikaan inflaatio on kuitenkin neljän prosentin tasolla, mikä huolestuttaa kansalaisia. Riskien toteutuessa ja inflaation pysyessä korkealla hallitusohjelman toteuttaminen voi kohdata suuria ongelmia (der Spiegel).
Yleinen näkemys näyttää Saksassa olevan, että EU:n painopiste ei tulisi siirtymään Ranskan ja Italian akselille vaan Saksa ottaa aikaa myöten takaisin keskeisen roolinsa EU-asioiden hoidossa. Saksassa on edelleen kansalaisten keskuudessa voimakas vastustus EU:n yhteisvastuiden kasvattamiseen (der Spiegel).
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








