Saksan poliittiset mannerlaatat jatkavat ryminäänsä. Tuoreessa tutkimusyhtiö INSA:n mielipidemittauksessa Saksan toiseksi suosituin puolue on vaihtoehtopuolue AfD. Puolue pudotti kolmanneksi perinteikkään mahtipuolue SPD:n. Toisessa mielipidemittauksessa selviää, että yhä useampi saksalainen on sitä mieltä, ettei suuri koalitio (CDU/CSU ja SPD) ole mieluisa hallituspohja.
INSA:n mielipidemittauksessa Saksan suosituin puolue on CDU 32 prosentin kannatuksellaan. Tulos on puolueelle viimeaikaisten kyselyjen kaltainen. Puolue nappasi 32,9 prosentin äänisaaliin syyskuun vaaleissa. Saksalaiset äänestäisivät toiseksi suurimmaksi puolueeksi AfD:n. Puolue saisi 16 prosenttia äänistä, jos vaalit pidettäisiin seuraavana sunnuntaina. Syyskuun vaaleissa puolue keräsi 12,6 prosenttia äänistä, joten nousu on suhteellisesti huimaa.
SPD ei saavuttane käännettä parempaan
Sen sijaan sosiaalidemokraattinen SPD jatkaa korpivaellustaan varjojen mailla. Katastrofaalisen huonosta vaalituloksesta (20,5 prosenttia) puolue on vajonnut nyt kolmanneksi 15,5 prosentin kannatuslukemillaan. Saksalaiset ovat myös epäileväisiä puolueen tulevaisuudesta. Puolue valitsee uuden puheenjohtajan huhtikuussa, kun pitkän linjan europolitiikko Martin Schulz ilmoitti luovuttavansa puolueen puheenjohtajuuden.
SPD:n puolue-eliitti on sopinut ojentavansa puheenjohtajuuden Andrea Nahlesille. Puheenjohtajuudesta on tosin tulossa kilpailu, ja demareiden kenttä on jopa vaatinut puheenjohtajavaaleissa jäsenäänestystä puoluevaaltustoäänestyksen sijaan. Puolueen jäsenet äänestävät joka tapauksessa hallitusohjelmasta, eli käytännössä puolueen hallitusasemasta.
Toisessa mielipidemittauksessa SPD olisi vielä tuuman verran AfD:tä edellä. Deutschland Trend Extra:n suorittamassa mittauksessa kolme suurinta puoluetta ovat CDU/CSU (33 prosenttia), SPD (16 prosenttia) ja AfD (15 prosenttia).
SPD tuskin mahtailee toisesta sijastaan tässä kyselyssä, sillä lähes puolet saksalaisista ei usko Nahlesin voivan pelastaa puoluetta. Kolmasosa saksalaisista ottaa optimistisemman otteen uskoen Nahlesin kääntävän puolueen keulan kohti menestystä.
Ohjelmissaan SPD on väläyttänyt Euroopan yhdysvaltoja liittovaltion tapaan vuoteen 2025 mennessä. AfD kampanjoi maahanmuuttoa vastaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
