

Saksassa kritiikkiä elvytysrahastoa kohtaan – IFO-tutkijan tyly arvio: ”johtaa yhteisen velan kasvuun”
Suomessa näyttää olevan yleinen näkemys, että vain täällä kritisoidaan elpymisvälinettä. Todellisuudessa kritiikkiä on varsin paljon muuallakin varsinkin ekonomistien joukoissa. VTT Heikki Koskeekylä raportoi Saksan .
Saksan tunnetuimpia tutkimuslaitoksia on Münchenissä sijaitseva IFO-instituutti. Sen taholta esitettiin painavaa kritiikkiä jo alkuvuodesta. IFO:n uusi johtaja Clemens Fuest oli yksi kriitikoista (Koskenkylä, Suomen uutiset 3.2.2021). Kriittistä arviointia on jatkanut IFO:n tutkija Florian Dorn (Europost 16.5.2021).
Florian Dorn arvioi, että elvytysrahaston eli NGEU, Next Generation European Union, vaikutukset ovat varsin vähäiset EU-maiden elpymiseen. Avustuksia aletaan jakaa vasta syksyllä, jolloin EU:n taloudet elpyvät jo muutenkin.
Dorn tarkastelee NGEU:n vaikutuksia kolmesta näkökulmasta, jotka ovat:
– Vaikutukset elpymiseen ja talouksien vakauteen,
– vaikutukset resurssien allokaatioon ja
– tulonjakovaikutukset maiden välillä.
Elvytysrahaston vaikutukset talouksien elpymiseen ovat vähäiset ja myöhässä. Koronan vaikutukset ovat jo pääosin toteutuneet ja koko hanke on pahasti myöhässä. Siksi komissiokin on alkanut käyttää vain nimeä NGEU, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten ensisijaisuutta avustusten käytössä.
Dorn kritisoi julkisten menojen kasvattamista rakenneuudistuksiin. Etusijalla ovat digitalisaation edistäminen ja vihreään talouteen siirtyminen. Tällöin korostetaan investointien tärkeyttä. Komission ja jäsenmaiden viranomaisten tulisi seurata, ohjata ja valvoa investointihankkeita. Dornin mukaan ohjaus ja valvonta tuskin ovat tehokkaita. Julkisen ohjailun merkitys korostuu liikaa.
Dornin mukaan suuri osa hankkeista olisi toteutunut ilman rahastoakin. Tällöin julkisia varoja käytetään aiempaa enemmän kulutukseen, tukiin ja sosiaaliturvan kasvattamiseen.
Dorn kuten Clemens Fuest jo aiemmin helmikuussa arvioivat, että avustusten pääkriteeri on bruttokansantuote henkeä kohden. Kaikki jäsenmaat, joissa per capita BKT-luvut ovat EU:n keskiarvoa suuremmat, ovat elpymisrahastolle nettomaksajia. Nettohyötyjiä ovat alemman tulotason maat. Tämä merkitsee sitä, että elpymisrahasto onkin vain täydennystä EU:n koheesiopolitiikalle. Siinä tukea jaetaan vähemmän kehittyneille maille.
Florian Dornin johtopäätös on, että NGEU-rahasto johtaa yhteisen velan kasvuun. Velkarahoituksella tullaan jatkossakin tukemaan entistä enemmän EU:n alikehittyneitä ja toisaalta huonosti talouttaan hoitaneita maita.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








