

Pixabay
Saksassa on alettu keskustella yleisen asevelvollisuuden palauttamisesta
Saksassa on virinnyt uudelleen keskustelu asevelvollisuuden palauttamisesta. Saksassa lakkautettiin asevelvollisuus vuonna 2011. Armeija muuttui silloin ammatti- ja vapaaehtoispohjaiseksi, myös siviilipalvelus poistui. Ukrainan kriisi pakottaa arvioimaan vanhoja käytäntöjä uudelleen.
Asepalvelusta luopuminen vuonna 2011 oli osa Saksan suurta armeijan remonttia ja säästöpakettia. Sillä pienennettiin Bundeswehrin miesvahvuutta 45 000:lla, jolloin uudeksi vahvuudeksi tuli 185000. Heistä 170 000 on ammattisotilaita ja loput 15 000 vapaaehtoisia. Armeija on ollut Saksassa ”huonossa huudossa” ja kiinnostus vapaaehtoiseksi on ollut laimeaa.
Vuoden 2017 liittopäivävaalien jälkeen kristillisdemokraattien puheenjohtaja vaihtui, kun liittokansleri Angela Merkel erosi pj:n tehtävästä. Uudesta AKK:ksi kutsutusta puheenjohtajasta (Annegret Kramp-Karrenbauer) tuli puolustusministeri. AKK teki jo tuolloin aloitteen asevelvollisuuden palauttamisesta, mutta ei saanut kannatusta. Aiheesta keskusteltaessa tultiin siihen tulokseen, että tasa-arvon kysymys huomioon ottaen, tulisi myös nuoret naiset velvoittaa armeijan kutsuntoihin. Tämä koettiin Saksassa vaikeana asiana.
Nyt on keskustelussa tullut esille uusi idea, jonka mukaan yleisen asevelvollisuuden käsitettä laajennettaisiin. Tilalle tulisi laaja käsite, jonka mukaan vuoden pituinen palvelusvelvollisuus kattaisi varsinaisen asevelvollisuuden vaihtoehtona erilaiset pelastustoimet, palokunnan työn ja jopa erilaiset hoivapalveluiden työt. Tällaista ei liene toteutettu missään maailmalla. Naiset ja miehet voisivat hakea mihin tahansa näistä palveluista vuoden ajaksi. Ukrainan sodan johdosta on alettu ajatella, että nuoret miehet ja naiset voisivat palvella koko yhteiskuntaa vuoden ajan pientä korvausta vastaan. Kriisien lisääntyessä vuoden palvelusta yhteiskunnan hyväksi voitaisiin hyvin perustella. Kriiseinä on mainittu sodat, pandemiat ja ilmastonmuutos.
Ukrainan sota ravistelee saksalaisia nyt todella pahasti, paljon enemmän kuin italialaisia ja ranskalaisia. Syynä on Saksan läheiset suhteet Venäjään. On esitetty hyvin kriittisiä näkemyksiä poliitikkojen sinisilmäisyydestä Putinin ja yleensä Venäjän suhteen. Jo ennen Ukrainan sotaa oli alettu kritisoida Saksan liiallista riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta. On jopa sanottu Putinin pettäneen saksalaiset.
Heikki Koskenkylä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








