

YLE AREENA
Sampo Terho pitää konservatiiviryhmää mahdollisena uutena kumppanina
Perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho pitää ECR:ää eli Euroopan konservatiiveja ja reformisteja puolueen mahdollisena uutena euroryhmänä. Terho sanoi asiasta maanantaiaamuna Ylen aamuTV:ssä.
Hän vastasi haastattelussa keskustan euroedustaja Hannu Takkulan väitteeseen, jonka mukaan perussuomalaisten hyppy konservatiivien ryhmään olisi jo päätetty.
Perussuomalaiset vaikuttavat nyt Vapaan ja demokraattien ryhmässä eli EFD:ssä.
– Voin vahvistaa, että olet ehkä kuullut sellaisen huhun. Mutta voin vahvistaa myös, että se on mahdollista. Me harkitsemme tätä vaalien jälkeen yhdessä. Sanomme silloin julkisesti, kumpaan ryhmään kuulumme, EFD:hen vai ECR:ään. Molemmissa on oleellista, että se on EU-kriittinen ryhmä toisin kuin keskustan ALDE-ryhmä, Terho vastasi.
Takkulan mielestä perussuomalaisten kannattaisi liittyä konservatiiviseen ryhmään, koska se on suurempi ja vaikutusvaltaisempi ryhmä kuin EFD. Se antaisi suuremman vaikutusvallan myös Terholle, jota Takkula kehui rakentavaksi ja yhteistyökykyiseksi poliitikoksi. Terho myönsi, että euroryhmän koko on tärkeä seikka. Perussuomalaiset pyrkivätkin kokoamaan kolmanneksi suurimman ryhmän, jollainen keskustan edustama ALDE on nyt.
Miksi keskusta on liittovaltioryhmässä?
Terho ihmetteli jälleen keskustan mukanaoloa kaikkein liittovaltiomielisimmässä ryhmässä.
– Sen puheenjohtaja Guy Verhofstadt esittää joka puheessaan milloin kansalaisten yhteistä liittovaltiota tai muita liittovaltiomielisiä iskulauseita, mitä milloinkin, Terho painosti.
Takkula puolustautui, että Verhofstadt muodostaa ryhmässään nykyisin vain liittovaltiomielisen vähemmistön, kun yksi aiempi ryhmä hajosi ja liittyi ALDE:en. Vaalien jälkeen liittovaltion vastustajien enemmistö kasvaa, Takkula profetoi.
– Sitä pienempää ryhmää sanotaan johtoryhmäksi, Terho naurahti.
Kova kisa ”liittovaltion vastaisemmuudesta”
Terho ja Takkula kävivät haastattelun aluksi kovin kisan siitä, kumman puolue on liittovaltion vastaisempi. Terho sanoi perussuomalaisten olevan ainoana liittovaltion vastainen ryhmä, missä vihreät kilpailevat kyllä ihan mallikkaasti.
Takkula sanoi konservatiivien EPP:n ja sosialistien olevan vielä vahvemmin liittovaltiomielisiä. Keskusta taas ei olisi liittovaltiomielinen. Hän muistutti jopa Ylen tutkimuksen selvittäneen vuosina 2009-10, että Takkula oli eurovastaisempi kuin tuolloinen euroedustaja Timo Soini.
– Hienoa, että olet tullut keskustan linjalle, Takkula yritti.
– Ei – vaan te olette tulleet meidän linjallemme, Terho vastasi.
Ympäristösopimuksiin kansainväliseltä pohjalta
Keskusteluun osallistui myös vihreiden ehdokas Anni Sinnemäki. Hän kysyi, eikö kannata katsoa asiapohjalta, missä asioissa tarvitaan laajempaa kansainvälistä yhteistyötä. Hän piti ympäristönsuojelua tällaisena seikkana. Terho sanoi olevansa valmis yhteisiin päätöksiin ympäristönsuojelussa, kunhan päätökset ovat todella kansainvälisiä, ei vain EU:n laajuisia, mikä ei pysty yksin kääntämään maailman suuntaa.
Terho sanoi vastustavansa vihreiden ajamaa ilmastopoliittista linjausta, joka vie EU:sta ja Suomesta työpaikat pois, samat tuotteet tehdään muualla paljon suuremmilla päästöillä ja sitten ne tuodaan Eurooppaan niin, että rahtikin tuottaa päästöjä. Sinnemäki väitti Yhdysvaltojen vähentävän päästöjään ja Kiinankin aloittavan päästökaupan, mikä ei onnistuisi ilman EU:n johtoasemaa.
”Pelottelua” pelkäävät
EU-retoriikan kyllästämiä
Juontaja väitti vielä perussuomalaisten pelottelevan äänestäjiä liittovaltiokehityksellä, kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ovat sanoneet.
– Nämä ns. asiantuntijat ovat niin virallisen EU-retoriikan kyllästämiä, että he näkevät sen nimenomaan siitä näkökulmasta kuin komissiokin asian käsittää – että se pieni askel liittovaltion suuntaan ei ole koskaan ratkaiseva, vaan tämä on vain pelottelua. Kuten viimeksi pankkiunionissa.
Takkula myönsi tähän suuntaan mennyn mm. Lissabonin sopimuksen jälkeen, joka siirsi EU:ta enemmän yhteisömetodiin ja pois hallitusten välisestä.
Juontaja muisteli Terhon kannattaneen pankkiunionia.
– Kannatin yhteistä valvontaa, mutta en yhteisvastuuta. Äänestin toista vaihetta vastaan, kun muodostettiin yhteinen rahasto, sillä unionia ei pitäisi yhteisillä vastuilla ruveta paikkaamaan, Terho linjasi.
Yhteistyötä hän kaipasi talouden esteiden purkamiseen. Sisämarkkinoiden luomisessa täytyy harmonisoida mm. lupamenettelyitä, jotta sisämarkkinat syntyvät.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Keskustaa kurmotettiin ALDE:sta – monillako rattailla puolue ajaa?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







