
Sananvapauden kannatus romahti amerikkalaisnuorison keskuudessa – Suomessa vain perussuomalaiset puolustavat johdonmukaisesti sananvapautta
Monet ihmiset luulevat kannattavansa sananvapautta, vaikka ovat valmiita rajoittamaan ”vihapuhetta”. Yhden ihmisen ”vihapuhe” on kuitenkin toisen ihmisen uskomus, mielipide tai jopa fakta. Yhdysvalloissa sananvapuden aito kannatus on romahtanut, kirjoittaa psykologi Pamela Paresky Quillette-verkkojulkaisussa. Suomessa sananvapauden kannattajia on Ylen vaalikoneen mukaan käytännössä vain perussuomalaisissa.
Sananvapaus on Yhdysvalloissa perustuslaillisesti erittäin hyvin suojattu perusvapaus. Liittovaltio suojaa yksilö osavaltioiden sananvapautta rajoittavalta rikoslainsäädännöltä. Silti Yhdysvalloissakin joutuu varomaan sanojaan varsinkin yliopistoissa. Rikosseuraamuksien sijaan rangaistukset voivat olla hallinnollisia.
Erityisesti yliopistokampuksilla puhutaan jopa sananvapauden kriisistä. Tämän vapauden kannatus on todellakin laskussa yhdysvaltalaisnuorison piirissä, Paresky kirjoittaa.
Vuonna 2016 Knight Foundation -kyselytutkimus osoitti, että 91 prosenttia lukiolaisvastaajista tuki ”vapautta ilmaista epäsuosittuja mielipiteitä”, mutta kun kysymys muotoiltiin tiukemmin, vain 45 prosenttia sanoi, että ihmisillä tulisi olla oikeus julkisesti ilmaista ajatuksia, joita muut pitävät ”loukkaavina”.
Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa asenteet olivat samansuuntaiset. Vuonna 2016 opiskelijoista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi altistaa opiskelijoita kaikenlaiselle puheelle ja kaikenlaisille näkökannoille. Kuitenkin kaksi kolmasosaa sanoi, että oppilaitoksilla tulisi olla keinoja toimia sellaista kielenkäyttöä vastaan, joka on tiettyjä ryhmiä tarkoituksellisesti loukkaavaa. Yli neljännes oli sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi jopa voida rajoittaa potentiaalisesti loukkaavien poliittisten näkemyksien ilmaisua.
Yli puolet raportoi ilmapiirin kampuksella estävän joitakin ihmisiä sanomasta, mihin he uskovat, koska muut voivat pitää sitä loukkaavana. Vuotta myöhemmin tämä lukema nousi 61 prosenttiin.
Paresky hämmästelee, että 73 prosenttia vuoden 2016 Knight Foundationin kyselyyn vastanneista kuitenkin oli luottavaisia sen suhteen, että sananvapaus on turvattu tai hyvin turvattu.
Toisten sananvapautta ei vaalita, jos oma sananvapaus ei ole uhattuna
Vastaus tähän ristiriitaan löytyy Pareskyn mielestä siitä, että useimmat opiskelijat eivät koe, että vihapuheen vastainen liike hyökkäisi heidän omaa sananvapauttaan vastaan. Opiskelijat uskovat Pareskyn mukaan, että ”vihapuhe ei ole vapaata puhetta”, tai että vihapuhe – miten se sitten määritelläänkään – ei kuulu sananvapuden piiriin.
Suomessa kaikki muut puolueet kuin perussuomalaiset ovat valmiita laajentamaan sananvapauden rajoitukset ”vihapuheeseen”, kävi ilmi Ylen vaalikoneesta. Vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö vihapuhe määritellä ja kieltää – toisin sanoen siinä ei edes vielä määritelty, millainen vihapuhe pitäisi kieltää.
Silti kaikkien muiden puolueiden kuin perussuomalaisten ehdokkaista enemmistö oli vihapuheen kriminalisoimisen kannalla. Sananvapausmyönteisin puolue oli ylivoimaisesti perussuomalaiset. Vain 10 prosenttia ehdokkaista halusi kriminalisoida ”vihapuheen”.
Toiseksi tuli kristillisdemokraatit, joista peräti 60 prosenttia oli valmis säätämään vihapuhelain – siitäkin huolimatta että myös kristityn vakaumuksen ilmaisua on yritetty leimata vihapuheeksi. Sensuurimielisyys on suurinta Sdp:n ehdokkaiden joukossa (94 prosenttia). Katso koko grafiikka Ylen uutisesta.
Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraattisilla ehdokkailla yhteinen sananvapausjulistus
Oikean Median mukaan joukko kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkaita antoi yhteisen sananvapausjulistuksen:
”Sananvapauden tila Suomessa on huono. Erityisesti konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä isänmaan ystäviä syrjitään. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan näissä eduskuntavaaleissa, tulen puolustamaan voimakkaasti jokaisen suomalaisen sananvapautta.”
Julistuksen allekirjoittajien joukossa on seitsemän istuvaa kansanedustajaa: kristillisdemokraateista Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus, Peter Östman sekä perussuomalaisista Mika Raatikainen, Laura Huhtasaari, Toimi Kankaanniemi, Mika Niikko.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








