

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.

Sara Seppänen. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Pisa-tulosten laskua on analysoitu laajasti monella taholla. Toimenpiteitäkin tehdään. Hallitusohjelmaan kirjatut lisätunnit perusopetukseen ovat toteutumassa, ja peruskoulu on puolustusmenojen ohella ainoita kohteita, joista ei leikata.
– Ongelmia pitäisi silti pystyä tarkastelemaan lähemmin ja pyrkiä löytämään ratkaisut yhdessä opetushallituksen ja OAJ:n kanssa. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa on kirjaus lainsäädännöstä, joka mahdollistaisi mobiililaitteiden käytön rajoittamista voimakkaammin koulupäivien aikana, sanoo Sara Seppänen.
Tietoa kännyköiden vaikutuksista on runsaasti
Mobiililaitteiden käyttö koulupäivän aikana ei ratkaise kaikkia ongelmia työrauhan osalta, mutta sen ratkaiseminen on yksi monista tarvittavista keinoista, jotta kouluihin saataisiin lisää rauhaa oppimiselle ja opettamiselle.
– Valitettavasti edellinen opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei ole edistänyt tätä lainsäädäntöä kovinkaan ripeästi. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on luvattu esitys syksylle 2024 liittyen kännyköiden käyttöön koulupäivän aikana, Seppänen huomauttaa.
Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nyt tekoja asioiden edistämiseksi. Tiedon puutteesta ei pitäisi olla ministeriössäkään kyse. Tietoa kännykän vaikutuksista koululaisten arkeen niin kouluissa kuin kotonakin on runsain mitoin. Lainsäätäjät eivät voi vaikuttaa kotien sisällä tapahtuvaan mobiililaitteiden käyttöön, joten heidän on keskityttävä siihen, mihin he voivat vaikuttaa, eli kouluun ja siellä tapahtuvaan mobiililaitteiden käyttöön.
– Dosentti Aino Saarinen tekee uraauurtavaa tutkimusta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kännykällä on suuria vaikutuksia lasten lukutaitoon, keskittymiseen ja esimerkiksi unen laatuun. Euroopassa on jo reagoitu kännykän käyttöön liittyviin kasvaviin ongelmiin. Esimerkiksi Ranskassa koulupäivän aikana kännykän käyttö on kielletty.
Kyse on aikuisten vastuusta
Seppäsen mielestä jo maalaisjärjelläkin ajateltuna olisi erittäin tärkeää, että kännykät laitettaisiin koko koulupäivän ajaksi parkkiin. Oppitunnit eivät ole ainut aika, joka tarvitsee kännykkärauhaa, vaan välitunneillakin ruutu syö aikaa kaverisuhteilta ja normaalista kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
– Oppitunnin alusta kouluissa menee aivan liikaa aikaa saada oppilaat rauhoittumaan ja laittamaan kännykät reppuihin. On myös suuri houkutus tunnin aikana vilkuilla repussa tai taskussa puhelimeen kilahtelevia sosiaalisen median viestejä. On selvää, että keskittyminen ja oppiminen kärsivät, Seppänen toteaa.
– Loppujen lopuksi on kyse meidän aikuisten vastuusta. Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla. Tämän kokeen lopputuloksia voidaan vain arvailla, mutta hyvältä ei suunta näytä. On aika laittaa rajoja mobiililaitteiden käyttöön ja antaa koulun aikuisille oikeudet puuttua aidosti tähän ongelmaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- peruskoulutus kännykät keskittymiskyky Sara Seppänen Pisa-tulokset mobiililaitteet Anders Adlercreutz Aino Saarinen Anna-Maja Henriksson lainsäädäntö Lukutaito kännykkäkielto lapset Hallitusohjelma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kännykkälaki etenee – vai eteneekö?

Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: ”Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”

Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon

Hallitus panostaa oppimiseen ja koulurauhaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








