PS ARKISTO
Suomessa elää suuri joukko ihmisiä, jotka eivät tee itsestään numeroa. Enemmistö suomalaisista voidaan ehkä laskea tähän ryhmään. He heräävät aamulla, käyvät töissä, maksavat veronsa, kasvattavat lapsensa ja elävät elämäänsä hiljaisesti, mutta kunniallisesti. He eivät kaipaa parrasvaloja, eivätkä koe tarvetta korostaa itseään tai identiteettiään. He ovat tyytyväisiä siihen, mitä heillä on – perheeseen, työhön, arkeen. Ja ennen kaikkea: he eivät valita pienestä.
Tavallinen suomalainen, tuo maailman onnellisimman kansan jäsen, käy marjassa, ehkä kutoo villasukkia, metsästää, kalastaa tai penkkiurheilee. Hän arvostaa metsän rauhaa, hiljaisuutta ja vuodenaikojen kiertoa. Hän rakastaa lähimmäisiään ja kunnioittaa naapuriaan, jopa niin paljon, ettei turhaan häiritse, ei edes kyselemällä kuulumisia. Hienotunteisuus on osa hänen luonnettaan.
Saunassa hän osaa nauttia täydessä hiljaisuudessa tai puhua rauhallisesti. Siellä ei tarvitse selittää itseään, riittää, että on. Ja jos hän sattuu omistamaan mökin, hän rakastaa sitä yli kaiken. Mökki ei ole vain rakennus, se on turvasatama, paikka jossa mieli lepää ja arki unohtuu.
Tavallinen suomalainen ei makoile Mannerheimintiellä eikä marssi nahka-asuissa kulkueessa. Hän ei kaipaa huomiota, vaan arvostaa rauhaa, työtä ja yhteisöllisyyttä. Hän ei ehkä tiedä, mitä tarkoittaa ”woke”, eikä ole kuullut uusimmista pronomineista. Eikä hänen tarvitsekaan.
Tavallinen suomalainen ei vaadi erityiskohtelua, mutta ansaitsisi enemmän arvostusta. Samaan aikaan moni yksinelävä ihminen jää vaille huomiota. He, jotka eivät huuda äänekkäimmin, jäävät helposti näkymättömiksi. Heille yhteiskunta tarjoaa harvoin mitään etuuksia, vaan enemmänkin velvollisuuksia veronmaksajana. Yhteiskunta tuntuu yhä useammin rakentuvan sen ympärille, kuka on poikkeava, äänekäs tai edustaa jotain uutta ilmiötä. Tavallisuus ei ole enää hyve, vaan jotain, mitä pitää selitellä.
On syntynyt tunne, että jos et ole jollain tavalla erilainen, et ole mitään. Että tavallinen elämä ei riitä. Mutta juuri tavallisuus on se, mikä pitää tämän maan kasassa. Se on hiljaista vastuunkantoa, arjen pieniä tekoja, jotka eivät päädy uutisiin mutta joilla on merkitystä.
On aika palauttaa tavallisuus kunniaan. Nostaa esiin ne, jotka eivät itseään nosta. Todelliset isänmaan vastuunkantajat ovat tämä hiljainen enemmistö.
SARA SEPPÄNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
