

Viikon 3/2013 luetuin
SATO:n järkyttävät vuokrankorotukset
SATO:n maine yleishyödyllisenä vuokranantajana murenee ainakin Helsingin kontulalaisten silmissä, kun asuntosijoitusyhtiö korottaa vuokriaan jopa 49,2 prosenttia. – Pelkään, että joudun velkakierteeseen näiden korotuksien vuoksi, sanoo vuokralla asuva Leo Linden.
Leo Linden, 52, ei ihme kyllä ole menettänyt yöuniaan vuokrankorotuksen takia. Hän pelkää kuitenkin joutuvansa korkeiden vuokrakustannusten vuoksi velkakierteeseen.
– Olen tutkinut omistusasuntovaihtoehtoa, mutta minun ruokakunnallani ei ole siihen mahdollisuuksia. Meillä ei ole varaa maksaa lainan vaatimaa kynnysrahaa pankille, Linden kertoo.
Hän asuu 76 neliön kolmiossa aviopuolisonsa kanssa. Vuokra on tällä hetkellä 978,69 euroa, josta se nousee melkein 150 eurolla. Linden on tällä hetkellä työharjoittelussa Espoon kierrätyskeskuksessa, josta hän toivoo saavansa vakituisen työpaikan. Hän pitää pääkaupunkiseudun asuntotilanteen kehitystä huolestuttavana.
– Jos kehitys jatkuu näin, muuttavat työtätekevät ja tukia saamattomat veronmaksajat pois pääkaupunkiseudulta. Jäljelle jäävät ne asukkaat, joiden ei tarvitse välittää korkeista asumiskustannuksista – rikkaat omistusasunnoissa ja todella köyhät vuokratukiasunnoissa.
Linden on varma, että nykyinen politiikka vain kasvattaa asuinalueiden eriarvoistumista.
– Pääkaupunkiseudulla on pian todellisia vuokraslummialueita ja sen vuoksi viereiset omistusasuntoalueet menettävät arvoaan. Sitten suurkiinteistöyhtiöt ostavat arvonalennuksesta kärsineet kohteet pois. Ja mitä sitten tapahtuu? Linden kysyy ja lisää:
– Tämän kaiken maksamme me jäljelle jääneet veronmaksajat eli sinä ja minä.
Moni joutuu jättämään kotinsa
Satoa on totuttu pitämään yleishyödyllisenä vuokranantajana. Viime aikojen roimat vuokrankorotukset kertovat toista. Helsingin Kontulassa SATO on korottanut asuntojen vuokria jopa 49,2 prosentilla. Asukkaat ovat kauhuissaan. Korotusten jälkeen moni joutuu jättämään kotinsa.
– Yksi esimerkki on 28 neliön yksiöstä, jonka vuokra nousee korotusesitysten mukaan 15 prosenttia puolen vuoden välein. Vuokra on tällä hetkellä 459 euroa. Vuonna 2014 se on jopa 685 euroa. Korotus on siis kahden vuoden aikana 49.2 prosenttia! Korotuksen jälkeen neliövuokra nousee 25,37 euroa, kertoo Asunto Oy Helsingin Kaarenjalka 5:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Esko Grekelä.
SATO perustelee puolen vuoden välein tehtäviä 15 % vuokrankorotuksia vuokratason jälkeenjääneisyydellä alueen hintatasoon verrattuna. Grekelän mukaan korotusta ei voi perustella yleisellä vuokratasolla.
– Taloyhtiössä on 30 kappaletta 28 neliön yksiöitä 90 asunnosta ja niiden vuokra on tällä hetkellä 16,39 euroa neliöltä. Loput 60 asuntoa ovat kolmioita tai neljän huoneen asuntoja. Niiden osalta SATO:n vuokratavoite on 15,70 euroa neliöltä. Meidän selvityksen mukaan kaupungin ja VVO:n vuokrat Kontulassa ovat 9,50-11,50 euroa per neliö, hän tarkentaa.
Asukkaat ovat valittaneet korotuksista SATO:lle. Vastauksia he eivät ole Grekelän mukaan vielä saaneet.
Asuntoja on liian vähän
Asunto Oy Kaarenjalka 5 on vapautunut aravajärjestelystä viisi vuotta sitten. Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtajan Anne Viidan mukaan aravajärjestelyn piirissä olevien talojen vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaisesti, jossa kaikki talon kulut katetaan vuokralaisten maksamilla vuokrilla.
– Vapaarahoitteisessa kohteessa vuokran määräytyminen ja vuokran määrästä sopiminen on vapaata. Esimerkiksi tuottotavoite on vuokranantajan ”päätettävissä”, Viita muistuttaa.
Viita kertoo, että vuokranantajan esittämä vuokratoive on pääkaupunkiseudulla lähes poikkeuksetta sama kuin toteutunut vuokra.
– Syy on yksinkertainen: tarjonnassa on merkittävä epäsuhde. Asuntoja on liian vähän.
Kysymykseen, miksi SATO:n vuokraa ei voi verrata esimerkiksi Helsingin kaupungin tai VVO:n vuokra-asuntoihin Viita vastaa:
– Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa noudatetaan omakustannusperiaatetta. VVO:lla ja SATO:lla on sekä vapaarahoitteisia asuntoja että aravakohteita. Vapaarahoitteisissa vuokra määräytyy vapaasti ja niissä vuokrataso on korkeampi kuin aravakohteissa, joissa on omakustannusperiaatteen mukaan määräytyvä vuokra.
LUE LISÄÄ:
Kansanedustaja Juha Väätäisen vihaiset terveiset SATO:lle.
Teksti: Heli-Maria Wiik
Kuvat: Matti Matikainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








