

MIKA RINNE
Viikon 47/2015 luetuin
Savolaiskylä torjuu turvapaikkaturistit: ”Itku pääsee, jos pakotetaan ottamaan pakolaisia”
Vastaanottokeskusten seinät pullistelevat turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia ja yhä useampi kunta joutuu varautumaan heidän muuttoonsa. Tätä pelätään myös vajaan 1 800 asukkaan Rautavaaralla.
Kylänraitilla on leppoisa meininki, sillä ruokaostoksilla ja muilla asioilla liikkuvilla savolaisilla on vielä aikaa rupatella iloisesti tuttavien ja vieraiden kanssa. Rautavaaran Perussuomalaisten puheenjohtaja sekä kunnanhallituksen jäsen Kirsi Kokkonen asuu omakotitalossa kylän keskustan tuntumassa.
– Kunnallispolitiikassa asiat ovat erimielisiä, mutta ihmiset eivät riitele keskenään. Yhdessä on haluttu säilyttää lähipalvelut kuntalaisten etua ajatellen. Täällä selkosilla on yhteisöllisyyttä eli naapuria autetaan yli puoluerajojen, Kokkonen kertoo.
Pitäjässä ei ole turvapaikanhakijoita, mutta Kokkonen on seurannut tarkkaan pakolaistilannetta. Lähin vastaanottokeskus sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Siellä katukuvaan ilmestyneet nuoret turvapaikanhakijamiehet ovat kuumentaneet tunteita.
– Heidän käytös on erilaista mihin on totuttu Suomessa. Tyttöjen perään on vislailtu ja huudeltu. Vanhemmat ovat varoittaneet tyttäriään, että heidän pitää kulkea porukassa siellä missä on maahanmuuttajia. Itse ainakin pelkään nuorten naisten puolesta, Kokkonen tunnustaa.
Omista halutaan huolehtia ensin
Pohjois-Savon Ely-keskus on pyytänyt paimenkirjeessään alueensa kuntia varautumaan turvapaikanhakijoihin. Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto kertoo, että kunta on joutunut päivittämään kotouttamisohjelmansa.
– Voisimme käytännössä vastaanottaa noin 50 pakolaista. Pienen joukon kotouttaminen onnistuisi, kun täällä on tilaa. Kunnalla on vapaita vuokra-asuntoja sekä muutama yritys olisi myös valmis vuokraamaan asuntoja, Murto sanoo.
Mahdollisten turvapaikanhakijoiden saapuminen saa kuntalaisten otsat kurttuun kylänraitilla. Muutama nimettömänä pysyttelevä henkilö tokaisee pakolaisista kysyttäessä ”ei kiitos” ja jatkaa kiireesti matkaansa. Pariviikkoisen vauvan äiti Henni-Kerttu Venäläinen ehtii kertoa mielipiteensä.
– Heitä ei ehkä haluta, mutta pakon edessä tänne saisi ottaa vain oikeasti hädänalaisia perheitä. Täällä on työttömiä. Oma väki pitää työllistää ensin ja vasta sitten muut, Venäläinen toteaa.
Rautavaaralla on noin sata työtöntä. Ruokaostoksille saapunut Antti Korkalainen on huolissaan, mitä turvapaikanhakijoiden kuntaan muutosta koituisi.
– Vaikea ennustaa, mutta Rautavaara on pieni paikka, meillä on työttömiä omasta takaa ja pakolaiset jäisivät lopulta kunnan elätettäväksi, Korkalainen pohtii.
Turvapaikkaturismi pannaan
Vanhan huoltoaseman kahvilassa maahanmuutto saa väen mietteliääksi. Rautavaaralainen Simo Paaso ei ainakaan katso hyvällä nuorten miesten tulvaa.
– Miksi salskeat nuoret miehet ovat pakenemassa ensimmäisenä kotimaastaan ja tulevat tänne? Jättävät heikoimmat ja eniten apua tarvitsevat sodan jalkoihin, Paaso kummastelee ja pyörittelee päätään.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on myöntänyt, että kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tulee Suomeen elintason perässä. Tämä kehitys saa Kokkosen puuskahtamaan.
– Turvapaikkaturisteina maahan saapunut nuori mieskaarti on kuin iskisi puukolla rintaan, jos he tulevat tänne sosiaalitukien perässä.
Kotouttaminen vaikeaa
Tilastokeskuksen mukaan Rautavaaralla asuu Manner-Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ulkomaalaisia. Vuoden 2014 lopussa heitä oli viisi eli 0,3 prosenttia väestöstä. Hoitoapulaisena työskentelevä Kokkonen epäilee kotouttamisen sujumista.
– Olemme tuumanneet kotoutumisen kannalta, että miten ihmeessä islamilaiset nuoret miehet voisivat työllistyä esimerkiksi hoitoalalle. Eivät mummot ja papat anna tulla kantasuomalaisista poikkeavien ihmisten itseään rassaamaan. Jos työskennellään ihmisen iholla, niin siinä ei saa olla pelkoa tai arkuutta vaan luottamusta.
Maahanmuuttajia ja paikkakuntalaisia erottaisi Kokkosen mukaan levä ja korkea kielimuuri.
– Meidän ei tarvitse muuttua heidän takiaan. Kotouttaminen vaatii suomalaisen tapakulttuurin ja kielen opetusta, jolloin tänne tarvitaan opettajia. Arabian kielen taitoa ei löydy paikkakunnalta. Opettajat tulisivat kunnan ulkopuolelta, joten kotouttaminen ei työllistäisi paikkakuntalaisia. Olisi hyvä, jos saisi työllistettyä oman väen ensin.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kunta voi hakea kaikista kuntaan ohjatusti tai omatoimisesti muuttaneista oleskeluvan saaneista turvapaikanhakijoista korvaukset valtiolta.
– Lopulta lasku lankeaa veronmaksajille. Itku pääsee, jos joku taho pakottaa meidät ottamaan pakolaisia. Mikäli siten tapahtuisi, niin silloin kyseessä saa olla vain perheitä ja heidän avun tarpeensa pitää selvittää tarkkaan. EU:n pitää osallistua kustannuksiin ja kaikki ne ihmiset pitää lähettää takaisin, jotka eivät ole hengenvaarassa kotimaassaan, Kokkonen vaatii.
Päätöksenteko puhuttaa Siilinjärvellä
Vastaanottokeskuksen perustamiseen liittyvä päätöksentekoprosessi närkästyttää Rautavaaran lähikunnan Siilinjärven Perussuomalaisia. Siilinjärvellä sijaitsee käytöstä poistettu Tarinaharjun sairaala, jonka omistaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Siilinjärven kunta on sairaanhoitopiirin jäsen.
Maahanmuuttovirasto oli saanut tiedon kunnassa vapaana olevista sairaalatiloista ja ilmoittanut olevansa kiinnostunut kohteesta. Kuntayhtymä oli asiasta yhteydessä Siilinjärven kuntaan 18. syyskuuta.
– Tästä ilmoituksesta ei informoitu kunnan luottamushenkilöitä, kertoo Siilinjärven Perussuomalaisten ja kunnanvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja Henri Uljonen.
Kuntayhtymä pyysi 2. lokakuuta päivätyllä kirjeellä Siilinjärven kunnan mielipidettä vastaanottokeskustoimintaan Tarinaharjun sairaalassa. Siilinjärven kunnanhallitus piti kokouksensa 19. lokakuuta, jossa kannasta oli tarkoitus päättää.
– Kuntayhtymän hallitus käsitteli vuokra-asian samana päivänä ja vielä ennen meidän kokousta. Toisin sanoen Siilinjärven kannanotolla ei ollut mitään käytännön merkitystä tässä asiassa, toteaa kunnanhallituksessa istuva perussuomalaisten Jukka Rekola.
Rekolan ja Uljosen mielestä kuntayhtymän olisi pitänyt kysyä Siilinjärven kunnan kantaa ennen kuin se päätti sairaalan vuokraamisesta.
– Turvapaikanhakijoiden sijoittamisprosessin on oltava avointa ja reilua, Rekola painottaa.
– Kuultiinko naapureita ollenkaan? Ainakin on varmaa, että hyvää hallintotapaa ei noudatettu, Uljonen sanoo.
”Meidän piti toimia nopeasti”
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jorma Penttisen mukaan Siilinjärven tapauksessa ei voitu kiireen takia menetellä normaalin kuulemisaikataulun mukaan.
– Sisäministeriö toivoi tiloja turvapaikanhakijoiden käyttöön ja meidän piti toimia nopeasti. Kukaan ei voinut aavistaa ennalta turvapaikanhakijoiden suurta määrää ja tilojen tarvetta, Penttinen toteaa.
Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Tarinaharjun sairaalaan 10. lokakuuta. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita on noin 300, mutta tilat mahdollistavat määrän nostamisen 500:een. Vastaanottokeskusta pyörittää Kuopion Setlementti Puijola ry.
Maahanmuuttovirasto ilmoitti syyskuussa, että se ei enää kysy kuntapäättäjien kantaa vastaanottokeskusten perustamiseen, jos vastaanottokeskus tai hätämajoitusyksikkö on suunnitteilla yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja ylläpitäjäksi olisi tulossa Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Äärimäisen synkkä arvio – Kaikki leikkaukset turhia, jos turvapaikkakriisiä ei hoideta

HS: Pakolaisjärjestöt älähtivät toimeentuloedellytyksestä – ”estäisivät perheenyhdistämiset kokonaan”

Ministeri Hanna Mäntylä vaatii: pikakäännytys Suomen ja Ruotsin väliselle rajalle

PS-ryhmä pakolaiskriisistä: Suomen kantokyky on ylitetty

Halla-aho: Ruotsista tulijat käännytettävä rajalta, vaellus saatava loppumaan keinolla millä hyvänsä

Nyt se viimein myönnetään, suurin osa tulijoista elintasosurffareita

Niikko: Maahanmuutto mitätöi valtiontalouden kulukuurin

Hakkarainen: Reumasairaalan rahat valuivat terroristeille

PS esti: Kaustiselle ei tule turvapaikanhakijoita
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








