

LEHTIKUVA
Schengen-rajaa suunnitellaan pohjoisemmaksi
EU-maiden päättäjät ovat nostamassa kätensä pystyyn pakolaiskriisin edessä. Jotkut EU-maat ovat anomassa väliaikaista oikeutta pidentää Schengen-maiden välisiä sisärajatarkastuksia puolesta vuodesta peräti kahteen vuoteen. Osa maista aloitti tarkastukset jo viime syksynä, joten puolen vuoden poikkeustila lähenee muutoin loppuaan.
Samalla EU ja Makedonia ovat käyneet keskusteluja sijoittaa EU:n rajavalvontaa Makedoniaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi samaa kuin että Kreikka ei enää kuuluisikaan Schengen-sopimusmaihin.
Kreikka on Makedonian ja EU:n rajavalvontakeskusteluista käärmeissään.
– EU:n instituutiot ovat neuvottelemassa rajavalvonnasta Fyromin (Makedonia) kaltaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja samalla jättämässä varsinaisia jäsenmaita ulos neuvotteluista, Kreikan maahanmuutosta vastaava ministeri Ioannis Mouzalas puhisi.
Siirtolaiset jäämässä Kreikkaan mottiin
Toisaalta Kreikan ulkopuolelta katsottuna rajavalvonta näyttäisi olevan ensimmäinen toimiva ratkaisu pakolaiskriisin keskellä.
27-vuotias marokkolainen Hassan kertoi talouslehti Financial Timesille lähteneensä matkaan tammikuun yhdeksäntenä kuultuaan, että Euroopan ovet ovat selkosen selällään. Nyt hänen matkantekonsa on kuitenkin pysähtynyt Kreikan ja Makedonian rajalle. Marokko tiedetään turvalliseksi maaksi.
Hassan kertoo lentäneensä ensin Turkkiin, josta hän sai turistiviisumin. Turkista hän hakeutui Kreikan saarille ja sieltä Makedonian rajalle, jonne matka pysähtyi. Nyt hän miettii vaihtoehtojaan.
– Ehkä palaan takaisin Marokkoon, Hassan aprikoi.
Makedonia tyytyväinen EU:n apuun
Makedonia sai aiemmin Unkarilta ilmaiseksi piikkilanka-aitaa, jotta maa voisi aidata Kreikan vastaisen rajansa. Maalla ei ollut aiemmin suuria intressejä estää pakolaisvirtaa, koska Makedonia toimii vain kauttakulkumaana.
Rajatarkastusten alettua pohjoisessa dominoefektin tavoin, Makedonia eväsi maahanpääsyn muilta kuin pakolaisstatukseen oikeuttavilta matkalaisilta. Tällaisia ovat erityisesti syyrialaiset. Sen sijaan Marokon kaltaisten pohjoisafrikkalaisten maiden siirtolaiset eivät enää päässeet Makedonian puolelle.
Makedonian ulkoministeri Nikola Poposki on pelkästään tyytyväinen kaikkeen EU:lta saamaan apuun rajavalvonnassa.
– Tarjotuille lisäresursseille ei ole olemassa mitään ylärajaa, minkä vielä voisimme hyväksyä, hän totesi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:lta loppuu pian aika pakolaiskriisin hoitamiseksi

Halla-aho: Schengen kuolee pois

Saksassa vaaditaan jo maahantulijoiden aseellista pysäyttämistä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








