Saksan vaaleissa voittivat eurokriittiset puolueet, mutta nyt pahimman rökäletappion kärsinyt sosialidemokraattinen puolue haikailee Euroopan Yhdysvaltoja. Vaalikampanjassaan puolue keskittyi kuitenkin aivan muihin kysymyksiin. Liittovaltiota ajavaa häviäjien hallitusta voisi syyttää äänestäjien harhauttamisesta.
Saksan syyskuisia vaaleja pidettiin hajuttomina, mauttomina ja värittöminä. Vaalien alla kaksi liittokansleriehdokasta kävivät ainoastaan yhden televisioväittelyn. Kampanjoissa keskityttiin lähes yksinomaan Saksan sisäpoliittisiin kysymyksiin. Siksi on outoa, että sosialidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Martin Schulz esitti hallitukseen menon kynnyskysymykseksi EU:n liittovaltion perustamisen vuoteen 2025 mennessä. Ultimaatumi tuli täysin puskista.
Kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtaja Angela Merkel ei oikeastaan vastannut kampanjansa aikana mihinkään kiperään kysymykseen ja Schulz kävi varjonyrkkeilyä Merkeliä vastaan. Schulz olisi saanut kosolti väriä vaalitaistoon esittelemällä EU-liittovaltiolta kampanjassaan.
Schulzin vaalikampanja perustui neljään keskeiseen asiaan. Kampanjassaan hän vaati yhdenvertaista oikeutta koulutukseen, sukupuolten välisten palkkaerojen eliminoimista, riittäviä eläkkeitä sekä saksalaisten ja eurooppalaisten arvojen suojelua.
Näistä vain epämääräinen arvokysymys edes sivusi jonkin verran Eurooppaa ja EU:ta. Arvostetun New York Timesin artikkelissa berliiniläisen Humboldtin yliopiston tutkija Tarik Abou-Chadi ihmettelee Schulzin kampanjointia. Schulz olisi voinut ratsastaa pitkäaikaisella EU-parlamentin puhemiehen kokemuksellaan, mutta kampanjassa hän esiintyi saksalaisen pikkukaupungin ex-pormestarina.
Schulz saattoi menettää federalistien ääniä pitämällä EU-liittovaltiokorttia hihassaan kampanjansa aikana. Yhtä lailla hän harhautti liittovaltiokammoisia SPD:tä äänestäneitä saksalaisia.
Harhauttaminen ei jäänyt Schulzin ”synneistä” pienimmäksi. Hän paheksui Merkelin vaitonaisuutta vaalikampanja-aikana.
– Liittokansleri, joka ei kerro äänestäjille aikeistaan laiminlyö velvollisuuksiaan ja vaarantaa maamme tulevaisuuden, Schulz puhisi turhautuneena kampanjansa aikana.
EU-liittovaltio lienee sen verran suuri asia, että sen pitäminen piilossa tuskin unohtui sivuseikkana. Ilman kaksoisstandardeja Schulz tuli soimanneeksi samalla itseään.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
