
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen (oik.) eduskunnan täysistunnossa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
KOMMENTTI: SDP horjuu rajusti Suomen turvallisuuden kannalta kriittisissä kysymyksissä – voiko Kiljusen kaartiin tosipaikan tullen luottaa, jos puolue joskus johtaisi punavihreää hallitusta?
KOMMENTTI | SDP sai tänään vaivoin pidettyä eduskuntaryhmänsä kasassa miinakieltosopimusta koskevassa kysymyksessä. Sen tunnetuimmat nimet ja aatteellinen ydin kampanjoivat voimakkaasti miinakieltosopimuksen purkamista vastaan. Aiemmin SDP on haparoinut pahasti rajaturvallisuuslain toimeenpanossa. Äskettäin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sdp.) joutui eroamaan tehtävästään kun osoittautui, että hän vehkeili venäläisten kanssa kaataakseen rajalain.
SDP:llä on erittäin pitkä historia yhdessä Venäjän/Neuvostoliiton kanssa toimimisesta. Sen aatteellisen ytimen tuttavalliset välit vuosikymmenien saatossa ovat julkista tietoa, joskin suomalainen konsensusyhteiskunta häveliäästi yrittää olla muistelematta menneitä yhteistyön vuosia.
SDP:tä leimaa edelleen kummallinen haluttomuus suojautua Venäjän uhalta. Onko kyse naiiviudesta, ymmärtämättömyydestä vai jostain muusta? Ja minkälaisia turvallisuuspäätöksiä saisi aikaan mahdollinen punavihreä hallitus, jossa Kiljusen kaartilla vahvistettu vasemmisto ja vihreät säännönmukaisesti vastustaisi kaikkia niitä keinoja, joiden avulla Suomen on viime vuosikymmeninä onnistunut pysymään vakaana?
PS-kansanedustaja Miko Bergbom nostaa ongelman esille:
– Demareilla on ollut aika isoja vaikeuksia näissä Suomen turvallisuuden kannalta tärkeissä äänestyksissä – rajalaki & Ottawan sopimus. Samaan aikaan he kuitenkin kokevat oikeudekseen arvostella muita siitä, että ulkopoliittisissa asioissa ei olla samaa mieltä – Palestiina, jne.
– Herää ensinnäkin kysymys, saako Suomi tarvittaessa säädettyä esimerkiksi rajan poikkeuslain, mikäli demarit voittavat vaalit? Jos voimasuhteita katsoo, niin uskallan väittää, että ei saisi. Vakava keskustelun paikka, josta Suomessa ei ole juurikaan puhuttu.
Demareilla on ollut aika isoja vaikeuksia näissä Suomen turvallisuuden kannalta tärkeissä äänestyksissä - rajalaki & Ottawan sopimus.
— Miko Bergbom (@BergbomMiko) June 19, 2025
Samaan aikaan he kuitenkin kokevat oikeudekseen arvostella muita siitä, että ulkopoliittisissa asioissa ei olla samaa mieltä - Palestiina, jne.…
Bergbomin pohdinta on tarpeellista maassa, jossa julkinen sana ei hevillä innostu kaivelemaan turvallisuuden kannalta kriittisiä kytköksiä.
Valtamedia saattaa löytää kokoomuskansanedustaja Noora Fagerströmin kummitytön ristiäisistä bandidosjengiläisen, Ulkopoliittisesta instituutista hähmäisin perustein nimitetyn harjoittelijan tai Portugalista suurlähettilään, joka puhuu pöljiä. Varmasti näistäkin uutisista klikkejä kertyy, mutta olisiko median toisinaan syytä vilkaista välillä hieman niitäkin touhuja, joita sosialistipuolue puuhastelee itänaapurin kanssa, ja minkälaisia veli venäläistä tukevia rakenteita maahamme on vuosikymmenten varrella ujutettu? Tällainen ei välttämättä ole helppoa eikä palkitsevaa, mutta Suomi on valitettavasti etenemässä kohti turbulentteja aikoja. Median soisi tekevän kohtuullisen osansa valtion nostamisessa parempaan valmiuteen.
Sitkeydessä esimerkkiä näyttää perussuomalaisten Outi Mara, joka on nyt 183 päivänä peräkkäin julkaissut vetoomuksen siitä, että valtiorahoittelinen mediamme Yle suostuisi käsittelemään SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen Venäjä-yhteyksiä.
Tästä päivästä lähtien postaan tämän kuvan niin monta kertaa, että Yle, tuo verorahoitteinen tiedonantajamme, käsittelee asian.. @Demarit@kimmokiljunenpic.twitter.com/1YQMvsoDiW
— Outi Mara (@OutiMara) December 19, 2024
SU TOIMITUS
Lue myös
Historiallinen nuijankopahdus – Eduskunta hyväksyi Ottavan miinakieltosopimuksesta irtautumisen äänin 157-18, perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite toteutui vihdoin
Eduskunta äänesti Ottawan sopimuksesta irtautumisesta – Bergbom: Ottawan sopimukseen liittyminen oli virhe – nyt se korjattiin
Vasemmistoliitto äänesti miinojen palauttamista vastaan – Vigelius: ”Epäisänmaallista”
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








