

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Joona Räsänen esittelemässä puolueensa vaihtoehtobudjettia. / LEHTIKUVA
SDP peruuttaisi hallituksen yli miljardin euron kehitysapuleikkauksista ja jakaisi kehitysapuna maailmalle jopa kaksi miljardia euroa vuodessa – ”Rumaa touhua”
SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.
Kansanedustaja Joakim Vigelius toteaa, että demarien touhu näyttää rumalta, kun samaan aikaan autoilijaa ja työssäkäyvää veronmaksajaa kiusaavien toimien kanssa SDP upottaisi yhä enemmän rahaa maahanmuuton massiiviseen lisäämiseen.
Demarien vaihtoehtobudjetin mukaan esimerkiksi ”työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton vakiinnuttaminen noin 40 000 hengen tasolle vuosittain olisi järkevä tavoite”. SDP myös esittää työperäisen maahanmuuton edistämiseen 10 miljoonaa euroa.
– SDP siis laskee, että työperäinen maahanmuutto tuottaisi tälle valtiolle ihan hirveästi. Demarit on esittänyt, että jos nettona saadaan vuosittain 40 000 maahanmuuttajaa Suomeen, niin se tuottaa sellaisen 2,8 miljardin euron julkisen talouden sopeutusvaikutuksen. Vaikutukseen pitkällä tai keskipitkällä aikavälillä. Eli se on melkoinen taikaseinä, maahanmuutto, sosialidemokraateille, Vigelius ihmettelee.
Demarien maahanmuuttointoilulle ei löydykään tukea ainakaan työllisyystilastoista: esimerkiksi Espoossa työttömistä jopa 43 prosenttia on vieraskielisiä. Niin ikään pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus Kelan tukien saajista on jo reilusti yli kaksinkertainen verrattuna heidän väestöosuuteensa.
Demarit haluaa parantaa maailmaa velkarahalla
SDP:n vaihtoehtobudjetista ilmenee myös, että puolue kantaa huolta siitä, että Suomen ulkomaille maksamat kehitysyhteistyörahat olisivat jatkossakin korkealla tasolla.
Demarit vaatii, että ensi vuonna kehitysyhteistyöhön osoitettaisiin 50 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen budjetissa. Eli käytännössä kyse olisi hallituksen yli miljardin euron kehitysapuleikkauksen osittaisesta perumisesta.
Vigelius myös ihmettelee SDP:n tavoitetta nostaa Suomen kehitysyhteistyörahat 0,7 prosentin osuuteen Suomen BKT:sta.
– Se tarkoittaisi toteutuessaan noin paria miljardia euroa kehitysapuna maailmalle joka vuosi, Vigelius sanoo ja paheksuu, että demarit haluaa toteuttaa maailmanparannushankkeitaan velkarahalla.
– Demarien vaihtoehdossa Suomi sitoutuisi lisäämään vuodesta toiseen kehitysapurahaa miljardeilla. Siis samaan aikaan kun valtion alijäämä liikkuu tällä hetkellä noin 12 miljardissa eurossa ja samalla tarve koko ajan lisätä julkisia menoja, esimerkiksi soten puolella ja monissa muissa toiminnoissa, kasvaa koko ajan. SDP kuitenkin lisäisi kehitysapuun menoja jatkuvasti ja sitten toisaalta paikkaisi sitä korottamalla suomalaisten verotusta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Joakim Vigelius veronmaksajat tulonsiirrot Vaihtoehtobudjetti Työperäinen maahanmuutto Julkinen talous Alijäämä Kela SDP kehitysapu työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Sosiaalivaltiomme on ylipaisunut – ja se on heikkojen poliitikkojen syy
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.

Suomen kehitysapu Somaliaan menee katkolle takaisinoton vaikeuksien vuoksi – Tavio: ”Valtioiden täytyy pyrkiä siihen, että laittomasti maassa olevat palautetaan”
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.

Ministeri Tavio: Kehitysyhteistyöstä leikataan 1 270 miljoonaa

SDP julkaisi vaihtoehtobudjettinsa: Yli 300 miljoonalla lisää veronkiristyksiä, paluu autoilijan kurittamiseen ja yhä enemmän rahaa ulkomaille – Miko Bergbom: ”Olisi kamala vaihtoehto”
Tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan SDP tahtoo rajusti paisuttaa julkisia menoja. Demarit verottaisi suomalaisia yli 300 miljoonalla eurolla hallitusta enemmän, korottaisi polttoaineiden jakeluvelvoitetta, tarjoaisi laittomasti maassa oleville parempia terveyspalveluita ja edistäisi maahanmuuttoa. Talouskasvun avaimia demarien vaihtoehdosta ei ole löydettävissä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








