

Yle
SDP:ltä varovaista nyökkäilyä valtavalle EU-elpymisrahastolle – Halla-aho: ”Moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus, nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle”
Saksan ja Ranskan johtajat esittivät maanantaina valtavaa 500 miljardin elpymisrahastoa, josta EU jakaisi avustuksia koronan heikentämille EU-maille. Ehdotus on hyvin poikkeuksellinen, sillä kyse ei ole enää lainasta vaan avustuksista, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin. Suomen linjana on aikaisemmin ollut tällaisten ehdotusten torjuminen, mutta hallitus lähettää ristiriitaisia signaaleja.
Kun rahastoehdotus tuli julkisuuteen, kommentoi sitä ensimmäisten joukossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp.). Hänen mukaansa Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin”. Kanta on hyvin eri sävyinen kuin Suomen ehdottoman kielteinen kanta aiempina vuosina.
Aiheesta keskusteltiin keskiviikon A-studiossa.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) piti Tuppuraisen lausuntoa kummallisena.
– Käytännössä kaikki muut pienet nettomaksajamaat – Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat sanoneet enemmän tai vähemmän jyrkän ”ei”:n näille suunnitelmille. Suomi sen sijaan suhtautuu näihin melko positiivisesti, Halla-aho kommentoi ja jatkoi:
– Tällaisilla tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelmillä on moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus sekä siellä rahan saajapäässä että maksajapäässä. Saajapäässä ei tukien antaminen ei luo kannustetta tervehdyttää rakenteita – tästä Etelä-Euroopan jäsenmaat kärsivät. Tätä laskuahan me olemme maksaneet Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta nyt vuosikausia.
Halla-ahon mukaan elpymisrahasto nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle.
Ohjelmaa juontanut Katri Makkonen totesi, että myös Saksa on aikaisemmin ollut tässä asiassa hyvin tiukka, mutta että maan linja on nyt muuttumassa. Hän kysyi, eikö tämä kerro siitä, että nyt tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Halla-aho vastasi:
– Saksan tiukka linja on jossain määrin retoriikkaa. Se ei niinkään liity Saksan kansallisen edun puolustamiseen vaan pikemminkin halutaan muun Euroopan omaksuvan saksalaisen taloudenpitokulttuurin, mitä ei selvästikään ole tapahtumassa. Täytyy muistaa se, että Saksalla on hyvin paljon saatavia kriisimaista. Saksalla on erittäin voimakas oma intressi.
Kokoomuskansanedustaja Antti Häkkänen jatkoi:
– Saksa on jäämässä suurista maista nyt yksin tämän vastuullisen talouslinjan edustajana. Ongelma on se, että kun Suomi on perinteisesti ollut pohjoismaiden, Hollannin ja Itävallan kanssa Saksan mukana samassa porukassa ja tukenut kohtuullisen vastuullista taloudenhoitoa, kilpailukyvyn rakentamista maiden omavastuisuutta asioiden hoidosta. Nyt Suomen hallitus on lähtenyt ulos näistä ryhmistä.
Häkkänen pohti, onko Suomen hallituksella jonkinlainen piilossa oleva EU-linja. Jos tällainen on, se pitäisi keskustella yhdessä läpi, jotta saataisiin selko siitä, missä porukassa Suomi seisoo.
Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmyri Antti Kurvinen ei ollut havainnut samoja huolia. Hän vastasi:
– Häkkäsellä on jotain päiväunien painajaisia. Ennen tänne tuloa varmistin vielä valtionvarainministeri Katri Kulmunilta (kesk.), että Suomi tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Saksan ja niin sanottujen hansamaiden, Baltian maiden ja ja pohjoismaiden kanssa. Hallituksen mielestä Suomi on uudistuslinjalla, kasvun linjalla. Jos näitä tukipaketteja pyöritellään EMV:n kautta, näitä SURE:ja, niin on selvää, että niiden ehdoksi pitää asettaa uudistusten toteuttaminen. Näitä tarvitaan Suomessakin, esim, soteuudistus ja paikallinen sopiminen.
Myös kansanedustaja Johannes Koskinen (sdp.) kommentoi asiaa:
– Vuosi sitten keskusteltiin, että EU tarvitsee lisärahoitusta ilmastopolitiikkaan, kasvupolitiikkaan, 5G-politiikkaan jne. Nyt paketti kääntää katseet – rahoitusta käytettäisiinkin pääsääntöisesti koronakustannuksiin. Sehän on virheellistä. Periaatteessa koronastakin päävastuu on jokaisella maalla, ja niillä on mahdollisuus ottaa velkaa kriisinhoitoon.
– Miksi tämä asia on niin auki? On mahdollista, että asiaan tulee muutoksia – enemmän lainapainotteisuutta.
Koskinen petasi omassa puheenvuorossaan monimutkaista ajatusta siitä, että kriisimaat maksaisivat elpymisrahastosta saamaansa tukia tulevilla koheesiorahastosaatavilla.
– Jos rahaston käyttötarkoitusta muutetaan kohti sitä, että parannetaan tulevan kasvun edellytyksiä koko Euroopassa, ja kohdistuu enemmän uusille alueille, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on mahdollista, että nopeasti annettavista tuista sitä saava maa maksaisi tulevilla koheesiorahasto- tai muilla satavilla. Tämä tasaisi monivuotisen kauden.
Juontaja kysyi vierailta, pitäisikö EU:n olla solidaarinen ja näyttää yhtenäiseltä.
Halla-aho vastasi:
– EU on integraatiokierteessä. Erilaiset integraatioprojektit, joista epäonnistunein on varmaankin yhteisvaluutta euro, synnyttävät kriisejä tai annakin mahdollistavat kriisejä, joiden ratkaisemiseksi tarjotaan lisää integraatiota – kuten tässäkin tapauksessa. Perusteluna on aina se, ettei ole meidän etumme, että järjestelmä romahtaa. Ei tietenkään ole, mutta kysymys kuuluu, onko meidän syytä kuulua tällaiseen järjestelmään, jonka romahtamiseen meillä ei ole varaa, vaan meidän pitää sitoa itsemme maksamaan toisten velkoja.
Häkkänen arvioi Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän piti järkevänä yhteistoimintaa silloin kun tehdään yhteisiä suuria hankkeita, jotka eivät muuten toteutuisi, esimerkiksi infrastruktuurihankkeet ja yhteiset sisämarkkinat.
– Näitä pitää tukea, totta kai. Mutta siinä tilanteessa, joissa jäsenvaltion oma vastuu omista asioista – oman koulutusjärjestelmän, omien työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittämisestä -ruvetaan siirtämään muiden maksettavaksi, niin siinä tehdään karhunpalvelus koko Euroopalle, Häkkänen huomautti.
Kurvisen mukaan tarvitaan jokaisen jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudenpidosta. Mitään tällaista moraalikatoa ei saa tulla. Jokaisen jäsenmaan pitää vastata viime kädessä omasta talouspolitiikastaan.
Komission elpymisrahastoehdotus julkistettaneen ensi viikolla.
Katso A-studion lähetys Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elpymisrahasto Katri Makkonen Johannes Koskinen Antti Kurvinen Antti Häkkänen Moraalikato Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Karlsruhen tuomarit: Tarkoituksenamme on vahvistaa Eurooppaa

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

”Ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta”

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








