

PS ARKISTO
Sebastian Tynkkynen lähtee Brysseliin puolustamaan suomalaisten etua: Liittovaltiokehitykselle on laitettava stoppi
Europarlamenttiin uutena edustajana valittu perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen lähtee EU-parlamenttiin puolustamaan Suomen kansallista etua täysillä. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä ja kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeudesta pidettävä kiinni.
Euroopan unionissa luodaan moniin kysymyksiin se liikkumatila, jonka sisällä Suomikin EU:n jäsenvaltiona toimii. Siksi europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen pitää valtavan tärkeänä, että Brysselissä vaikutetaan siihen, että tämä liikkumatila on Suomelle paras mahdollinen.
Vaikka EU-tason päätöksenteko vaikuttaa monissa asioissa eduskuntaakin merkittävämmällä tavalla Suomeen, on äänestysaktiivisuus siitä huolimatta jäänyt meillä todella vaisuksi.
– Uskon sen johtuvan siitä, että kansalaiset eivät oikein ole perillä, mitä EU-päätöksenteossa tapahtuu. Siksi haluan omalta osaltani olla viemässä viestintää uudelle tasolle, jotta suomalaiset paremmin ymmärtäisivät, mitä EU:ssa milloinkin päätetään ja miksi se on Suomen kannalta niin merkittävää, Tynkkynen kertoo.
EU:n suunta on väärä
Tynkkysen mielestä EU:n liittovaltiokehitykselle on laitettava stoppi. Unionin pitää olla kansallisvaltioita hyödyttävä yhteisö, ei kansallisvaltioiden rajoja ja itsemääräämisoikeutta häivyttävä koneisto. Tynkkysen harmiksi suunta EU:ssa on ollut valitettavasti viime aikoina väärä ja liittovaltioelementtejä halutaan tuoda yhä voimallisemmin keskusteluun yhteisvelan ja tulonsiirtojen muodossa.
– Olen eduskunnassa ajanut voimakkaasti niitä teemoja, jotka meille perussuomalaisille ovat tärkeitä. Samalla olen viestinyt aktiivisesti useissa kanavissa ja avannut kansalaisille, mistä on ollut kyse, miksi jotain päätöksiä tehdään ja mitä me tekisimme toisella tavalla. Uskon, että minua äänestäneet haluavat nähdä tämän saman tulevan toteutetuksi myös EU-tason päätöksenteossa, Tynkkynen arvioi vaalimenestyksensä salaisuutta.
Yhteiseen pottiin kerätyt äänet ratkaisivat
Samaan aikaan Tynkkynen toteaa, että perussuomalaisten listalla olleet ehdokkaat saivat hyviä äänimääriä laajalla rintamalla, mikä osoittaa sen, että äänestäjien luottamusta löytyi. Tulosten valossa Tynkkynen pitää selvänä, ettei kukaan olisi päässyt läpi omalla henkilökohtaisella äänimäärällään, vaan yhteiseen pottiin kerätyt äänet ratkaisivat perussuomalaisten meppipaikan.
Suurimpana selittävänä tekijänä perussuomalaisten kehnolle vaalimenestykselle Tynkkynen pitää sitä, että puolueen äänestäjät jäivät näissä vaaleissa kotisohville.
– Jos katsoo galluplukuja juuri ennen vaaleja, perussuomalaisten kannatus oli viime aikojen normaalilla tasolla. Ne äänet jäivät kuitenkin näissä vaaleissa antamatta, Tynkkynen toteaa.
Oppimisen paikka
Jos puolueen heikosta tuloksesta haluaa löytää jotain positiivista, niin ainakin se tarjoaa perussuomalaisille paikan oppia. Siksi vaalitulos on nyt käytävä puolueena hyvin tarkasti läpi ja mietittävä, mitä voitaisiin tehdä paremmin, jotta perussuomalaisten äänestäjät lähtisivät seuraavissa eurovaaleissa liikkeelle. Tynkkynen uskoo EU-päätösten merkityksen viestimisellä olevan suurin rooli tässä kehittämistyössä.
– Tunnelma valinnan suhteen on vielä häkeltynyt, ja tässä menee varmaan hetki, ennen kuin sen on kunnolla sisäistänyt. Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus. Se, että omasta tavoitteesta tuli nyt totta, tuo myös valtavan määrän intoa jatkaa tätä työtä isänmaan puolesta, vaikka parlamentti nyt vaihtuukin.
– Haluan sanoa valtavan kiitoksen kaikille äänestäjille, kanssaehdokkaille, vaalityöntekijöille, puoluetoimistolle ja erityisesti puolueen puheenjohtajalle Riikka Purralle, joka teki kaikista kovimman työn näissä vaaleissa, Tynkkynen kiittää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- gallupkannatus EU-päätöksenteko äänestysaktiivisuus yhteisvelka kansallisvaltiot vaalimenestys liittovaltiokehitys kansallinen itsemääräämisoikeus tulonsiirrot Riikka Purra europarlamentti Sebastian Tynkkynen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Talousasiantuntija Huopainen: Jokainen uusi velkapaketti pahentaa tulevan laskun loppusummaa

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Sebastian Tynkkynen maahanmuuton keskeisestä ongelmasta: Jos tullaan pyytämään apua, niin sitten lyödään auttavaa kättä

Tynkkynen: Tapa, jolla suuri rasismikeskustelu on käyty, ei kerää pisteitä

Poliittisesta väkivallasta epäilty italialainen vasemmistoaktivisti valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä

Henkilökuvassa: Perusinsinööri Joonas Kiviranta ratkoo käytännön ongelmia – mutta tykkää myös filosofoida
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








