

Antti Aimo-Koivisto. Arkistokuvaa.
Seitsemän suurta liikennehanketta käynnistyy
Hallitus teki kehysriihessä päätöksiä seitsemästä suuresta liikennehankkeista. Osa hankkeista aloitetaan heti. Hankkeista kertoi liikenneministeri Anne Berner (kesk.).
Suuria liikennehankkeita on kaikkiaan seitsemän. Ne rahoitettiin osittain tinkimällä perustienpidosta kolmena vuonna: ensin 25, sitten 35 ja 35 miljoonaa euroa, yhteensä 95 miljoonaa euroa.
Mutta rakennettavat hankkeet ovat sitäkin tärkeämpiä ja niihin sijoitettavat summat suurempia. Ne myös mahdollistavat muita hankkeita paljon enemmän varsinkin Helsingissä ja Tampereella.
Oulu-Kemi ja Mikkeli-Juva
Kaksi valtatiehanketta: Oulu-Kemi ja Mikkeli-Juva poistavat ruuhkia ja vähentävät vaaratilanteita sekä avaavat mahdollisuuksia niin raskaan kuin kevyen ja julkisenkin liikenteen kehittämiselle. Nelostien hanke voidaan aloittaa heti ja Juvan hanke myös, kun kehyskuntien kanssa on neuvoteltu pikaisesti maiden käytöstä, minkä parantamista hanke mahdollistaa.
Lahden ohitustie on ollut seudun kuntien kärkihanke jo pitkään ja sitä päästään toteuttamaan jo ensi vuonna. Se mahdollistaa liikenteen sujuvoittamisen ja maankäytön suuren parantamisen varsinkin Hollolan-Lahden suunnalla.
Helsingin ja Tampereen suuret raidehankkeet
Hallitus pitää kiinni myös jo aiemmin kuntien kanssa neuvotelluista MAL-hankkeista eli maankäytön ja liikenteen yhteishankkeista, joilla pyritään mahdollistamaan mm. asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.
Helsingin raidejokeri mahdollistaa asuntojen rakentamisen kymmenille tuhansille uusille asukkaille. Hankkeeseen myönnetään 84 miljoonaa euroa.
Tampereen raitiovaunu mahdollistaa asuntojen rakentamisen jopa 46 000 asukkaalle vuoteen 2040 mennessä. Valtio rahoittaa hanketta sovitusti 71 miljoonalla.
Imatralle päästään pian vauhdikkaasti
Luumäen-Imatran kaksoisraidetta ryhdytään rakentamaan alkuvuonna 2018, kun Oulun radan suurremontti valmistuu.
Imatran rata varmistaa ja parantaa seudun suurteollisuuden liikennettä ja nopeuttaa matkustajaliikennettä niin, että Imatralle asti pääsee yli 200 kilometriä tunnissa. Nyt pääsee noin nopeasti Luumäelle eli Vainikkalan radan risteykseen saakka. Sen jälkeen pitäisi uusia enää 70 kilometriä Imatran koillispuolelta, että yhtä lujaa päästäisiin Joensuuhun asti.
Lopuksi hallitus myöntää määrärahan Turun Tunnin juna –hankkeen selvitystä varten. Se on mahdollinen EU:n TEN-hanke, Berner kertoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini: Olen tosi iloinen ja ylpeä varsinkin sote-ratkaisusta – ”kaikkein pienituloisimmat huomioidaan tässä myös”

Kansanedustaja tyytyväinen Lahden kehätien rahoituspäätökseen – ”ei saatu aikaiseksi SDP:n tai vasemmistoliiton aikana”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








