

PS ARKISTO
Sekoitevelvoitetavoitetta ei ole teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista toteuttaa – Purra: ”Suomen kunnianhimo ilmastopolitiikassa on typeryyttä”
Hallitusohjelman mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttonesteissä nousisi nykyisestä noin 18 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdoton, koska puupohjaisen biodieselin valmistaminen on huomattavasti perinteistä dieseliä kalliimpaa.
VTT:n laskelmien mukaan metsähakepohjainen diesel maksaisi 1 200 euroa tonnilta ja UPM:n mäntyöljyn sivutuotteena valmistamakin 1 000 euroa tonnilta. Veroton hinta nykyisellä dieselillä on 500 euroa per tonni (hinta vaihtelee päivittäin raaka-ainepörssissä). Hintaero olisi vuodessa nykyisen dieselin ja biodieselin välillä 700 miljoonaa euroa. Tämä perustuu arvioon, että liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä biopolttoaineita tarvitaan miljoona tonnia.
– Hallituksen tavoitteen vuosittainen hinta, 700 miljoonaa euroa, lankeaa henkilöautoilijoille, mutta ennen kaikkea raskaalle liikenteelle. Hallitus tuhoaa logistiikkakustannusten rajuilla korotuksilla suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn, kertovat valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraporttiin tutustuneet perussuomalaiset.
Biopolttoainetta ei pystytä tuottamaan riittävästi
Sähköveron alentamisen tuoma hyöty syödään moninkertaisesti logistiikan hinnankorotuksilla. Yksin biopolttoaineen osuuden nosto 18 prosentin tasosta 30 prosentin tasolle nostaisi polttoaineen pumppuhintaa vuoteen 2030 mennessä 68 senttiä litralta. Vastaavasti EU:n tavoite sekoitevelvoitteen suhteen on Suomen nykytasoakin huomattavasti alhaisempi 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
– Koska bensiinimoottorit pystyvät teknisesti suoriutumaan korkeintaan 10 prosentin biopolttoaineosuudesta, niin Suomen sisäisesti itse päättämä lisäosuus on pakko kohdistaa dieselmoottoreille. Siksi hallituksesta on kuultu esityksiä nostaa sekoitevelvoitetta 39 prosentin tasolle.
– Suomessa ei pystytä vuosikymmeniin tuottamaan riittävää määrää biopolttoainetta kotimaan tarpeisiin, perussuomalaiset toteavat.
Sekoitevelvoitetavoite tulee kalliiksi
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan Riikka Purran mukaan hallituksen päätös alentaa teollisuuden sähköveroa perussuomalaisten vaatimusten suuntaisesti oli hyvä toimi, mutta valitettavasti samaan aikaan yritysten toimintaedellytyksiä nakerretaan toisesta päästä. Sekoitevelvoitetavoite liikenteessä tulee olemaan hyvin vaikeasti saavutettavissa, mutta kalliiksi se tulee – niin autoilevalle kansalaiselle kuin yrittäjällekin. Taakka erityisesti raskaalle liikenteelle tulee olemaan huomattava.
– Kuten ilmastopolitiikassa yleisemminkin, Suomen niin sanottu kunnianhimo on typeryyttä. Olemme huomattavasti verrokkimaitamme ja EU:ta kunnianhimoisempia, ja katkera lasku seuraa Suomen kilpailukyvylle. Tiukat kansalliset velvoitteet vääristävät kilpailua, sillä biopolttoaine on 3-5 kertaa tavallista polttoainetta kalliimpaa, Purra sanoo.
Suomen kunnianhimo laskettava EU-tasolle
EU:ssa uusiutuvien polttoaineiden velvoite olisi vain viisi prosenttia vuonna 2030. Perussuomalaiset ovat vaatineet kunnianhimon laskemista EU-tasolle, ja tämä koskee myös sekoitevelvoitetavoitetta.
– Samaten pitäisi huolehtia siitä, että kaikilla Suomessa ajavilla autoilla on samat velvoitteet ja päästötavoitteet. Rajoille on voitava pysäyttää autot, jotka eivät täytä Suomessa voimassa olevia vaatimuksia. Muuten kilpailutilanne on täysin vääristynyt ja ulkolaiset kuljettajat syrjäyttävät kotimaiset, Purra vaatii.
Samat pelisäännöt kaikille
Verotyöryhmän loppuraporttiin tutustuneiden perussuomalaisten mielestä biopolttoaineen suhteellisen osuuden, sekoitevelvoiteprosentin, on oltava Suomessa kilpailukykysyistä samansuuruinen samasta vuodesta lähtien kuin muualla EU:ssa. Tämä on välttämätöntä hallitusohjelman lupauksen, että teollisuudelle kompensoidaan kuljetuskustannusten nousu, toteuttamiseksi. Tämä turvaisi sekä suomalaisten kuljetusyritysten tulevaisuuden että teollisuuden ja kaupan kilpailukyvyn tuhoisalta kuljetuskustannusten nousulta.
– Tullille tulee säätää oikeus tarkistaa sekä kabotaasiliikenteen että muiden EU-maiden Suomeen tulevat autot. Tarkastusoikeuden ydin on se, toimivatko tänne tulevat autot samoilla kilpailun pelisäännöillä, päästötavoitteilla ja sekoitevelvoiteprosentilla kuin suomalaisilta vaaditaan.
– Rajalle on oltava oikeus pysäyttää kaikki autot, jotka eivät täytä Suomessa voimassa olevia päästö- ja sekoitevaatimuksia. Ainoastaan näin voidaan varmistaa, että liikenteen kansallisia päästötavoitteita oikeasti noudatetaan ja suomalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan yhtäläisillä pelisäännöillä, perussuomalaiset vaativat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sekoitevelvoitetavoite sekoitevelvoite Kuljetusyritykset raskas liikenne tieliikenne kauppa Tulli biodiesel kuljetuskustannukset diesel kabotaasiliikenne Biopolttoaineet Bensiini Riikka Purra ilmastopolitiikka Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikenteen kansallinen päästökauppa nostaisi pumppuhintaa jopa 40 senttiä litralta – veroryhmän ehdotuksesta tyrmistynyt Eerola: ”Kohtuuton lasku suomalaisille”

Polttoaineiden veronkorotukset ja indeksiin sitominen hallitusrintaman ideoista typerimpiä – Tavio: ”Tätä voi pitää jonkinlaisena sosialismin huipentumana”

Taas autoilijaa kiusataan: Bensan ja dieselin verotukseen esitetään tuhtia korotusta jo vuonna 2023 – myös uusi työssäkäyntivero uhkaa

Dieselin alennetun verokannan poistaminen on turmiollista vientiteollisuudelle – Ranne: ”Liikkumisen suhteen Suomi on jo nyt EU:n kalleimpien maiden joukossa”

Hallitus jatkaa autoilun kustannuksien kasvattamista – pyrkii keräämään autoilijoilta miljardin enemmän neljässä vuodessa

PS ei hyväksy Suomen suhteellisesti muita EU-maita suurempia päästötavoitteita: ”On mahdollista, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








