

LEHTIKUVA
Selkärangaton kokoomus on käytännössä hyväksymässä EU-elvytyspaketin äänestämällä eduskunnassa tyhjää – ”Monet kokoomuslaiset varmasti pettyneitä”
Kokoomuksen juuri päättyneen tiedotustilaisuuden viestin perusteella eduskunnan toiseksi suurin oppositiopuolue kokoomus käytännössä antaa tukensa EU-elvytyspaketille.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoi puolueen tiedotustilaisuudessa, että kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elvytyspaketista.
Kokoomuksen kansanedustajat päättivät asiasta tiistaina, sen jälkeen kun perustuslakivaliokunta oli aiemmin linjannut, että elvytyspaketti vaatii menestyäkseen kahden kolmasosan enemmistön eduskunnan äänestyksessä.
Läpimenolle vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tämänpäiväisen lausunnon mukaan EU-elvytyspaketin hyväksyminen edellyttää 2/3 äänten enemmistöä eduskunnan suuressa salissa. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus ei saa elvytyspakettia läpi yksin hallituspuolueiden äänillä, vaan tukea tarvitaan myös oppositiosta.
Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanta tiedetään: kaikki haluavat torjua elvytyspaketin.
Kokoomuksen juuri kuultu ratkaisu tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että hallituspuolueiden kansanedustajien äänillä elvytyspaketti olisi menossa läpi, jos hallituspuolueiden kansanedustajat äänestävät elvytyspaketin puolesta. Kuitenkin esimerkiksi keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen on kertonut jo aiemmin vastustavansa elvytyspaketin hyväksymistä.
Perustuslakivaliokunta antoi ratkaisunsa
Perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjana oleva ratkaisu syntyi äänin 9-8. Perussuomalaisten kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Sakari Puisto kuvaa, että valiokunnalla oli edessään kaksi mahdollista oikeudellisesti perusteltavissa olevaa lopputulosta.
– Äänestystuloksen seurauksena se kanta voitti, jonka mukaan elvytyspaketti, eli omien varojen päätös on päätettävä eduskunnassa 2/3 enemmistöllä.
Perustuslakivaliokunta on Suomen perustuslain tulkintakysymyksissä korkein auktoriteetti. Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Puisto korostaa, että perustuslakivaliokunnassa ei käsitelty poliittisesti sitä, tulisiko EU-elvytyspaketti hyväksyä, vaan perustuslakivaliokunta otti kantaa perustuslain 94 §:n mukaisesti kysymykseen siitä, vaatiiko elvytyspaketti läpi mennäkseen eduskunnassa normaalia äänten enemmistöä vai onko se hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut kahden kolmasosan enemmistöllä.
”Äänestäjillä ristiriitaiset fiilikset”
Puisto toteaa, että kansainvälisesti kiinnostavaa ei ole se, ketkä Suomen parlamentissa ovat tukeneet tai jättäneet tukematta elvytyspakettia, vaan ainoastaan eduskunnan äänestyksen lopputulosta seurataan.
– Kokoomus näyttää olevan ratkaisijan paikalla, eli käytännössä he puoltavat elvytyspakettia, vaikka sanovatkin jättävänsä ratkaisun tekemisen hallitukselle. Luulisin kuitenkin, että kokoomuksessa on asiasta hyvin ristiriitaiset fiilikset sekä eduskuntaryhmässä että kokoomuksen äänestäjien keskuudessa. Kokoomuslaisista monet ovat varmasti hyvin pettyneitä, Puisto sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- selkäranka EU-elvytyspaketti vastuunpakoilu Kai Mykkänen Sanna Marin Petteri Orpo Sakari Puisto perustuslakivaliokunta perussuomalaiset hallitus Kokoomus eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri: Perustuslakivaliokunnallakin oltava oikeus äänestää

Suomalaiset rahoittavat Italian lapsitalkoot ja Espanjan lyhennetyn työviikon – Koponen: ”Miksi hallitus tekee tämän meille?”

PS-mepit Huhtasaari ja Hakkarainen: Eduskunnan tulee hylätä elpymisrahasto

Eduskunta ei ole vielä edes hyväksynyt EU-elvytyspakettia – vihreät ministerit ja valtiovarainministeri Vanhanen mehustelevat jo, miten rahat törsätään

Perustuslakivaliokunta linjasi jo viime kesänä: ”Valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa”

Ex-meppi Korhola vihjaa eroavansa kokoomuksesta, jos puolue pitää kiinni ryhmäkurista EU-elvytyspakettiäänestyksessä – ”Lupausten pitäminenkö olisi ennennäkemätön mainehaitta?”

Immonen: Vanhat puolueet paniikissa velkapaketin kohtalosta – ”Eduskunnan ei tule alistua EU:n uhkailulle”

Kokoomuksen Mykkänen pelotteli Venäjällä ja Kiinalla sekä EU:n hajoamisella, jos elvytyspaketti kaadetaan – Purra: ”Miksi ette sitten äänestä paketin puolesta?”

Taloustieteen dosentti Malinen: Kokoomus myy Suomen itsenäisyyden neljällä miljardilla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








