Seppänen ja Strandman: Suomen on päivitettävä oma arktisen alueen strategiansa

Lapin yliopiston tutkijat kertoivat Rovaniemellä puhtaasta siirtymästä pohjoisella alueella ja ympäristösaasteiden hallinnasta arktisilla merialueilla. Matkaan kuului myös vierailu tiedekeskuksen näyttelyyn Vastakohtien Arktis.

Sodankylässä tutustumiskohteena oli Ilmatieteen laitoksen Avaruus- ja kaukokartoituskeskuksen sekä Arktisen avaruuskeskuksen toiminta. Hiilenkierron satelliittiseuranta ja eri asiantuntijoiden esitelmät toivat uusia näkökulmia. Rovaniemen lentoasemalla tutustuttiin Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalveluun.

– Suomi on pieni, mutta hyvin erikoinen maa eri alueiltaan. On vaikea ymmärtää pohjoisen arktisen alueen arjen elämää, ellei siihen perehdy huolella. Poronhoito, lohi, matkailu ja lappilaisuus ovat maamme pohjoisosan ainutlaatuisia asioita, joiden tuntemus auttaa ymmärtämään kokonaiskuvaa maamme eri olosuhteista. Suomea tulee kehittää eri alueiden omista lähtökohdista ja vahvuuksista käsin, sanoo Jaana Strandman.

Arktisen alueen asiat liian kapeilla harteilla

Hallitus on vahvistanut resursseja avaruusosaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön avaruustutkimuksen saralla. Suomen arktinen strategia on vuodelta 2021 ennen Ukrainan sotaa. Uudessa maailmantilanteessa ja ottaen huomioon edellisten hallitusten tulkinnat tutkimuksista muun muassa hiilinielujen suhteen on strategiaa tarkasteltava uudelleen. Tämä tarkoittaa maamme kriittisten rakenteiden ja kohteiden kokonaisvaltaista huomioimista.

Jokaisen kansanedustajan tulisi perehtyä maamme keskeisimpään kriittiseen infrastruktuuriin.

– Arktiseen alueeseen kohdistuu ennennäkemätön kiinnostus. Suomen on päivitettävä oma arktisen alueen strategiansa. Lapin yliopiston arktinen keskus tuottaa tietoa arktisen alueen olosuhteista ja elämästä. Tälle tutkitulle tiedolle tulee olla valtion hallinnossa vastaanottaja. Nyt arktisten alueen asiat ovat aivan liian kapeilla harteilla ulkoministeriössä, Sara Seppänen kertoo.