

PS ARKISTO
Sara Seppänen: Maahanmuuttajille tarvitaan velvoitteita kielen oppimiseen – ”Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen”
Tuoreessa Jyväskylän yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä tutkimuksessa osoitetaan, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat merkittävästi muita oppilasryhmiä heikompia. Osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat suuria kaikilla arviointialueilla, PISA 2022 -tutkimus kertoo.
Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmän mukaan heikkoja osaajia. Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia. Arvioiden mukaan näillä tiedoilla ei enää ole mahdollista pärjätä yhteiskunnassa.
Ylen Politiikkaradiossa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, koulutukseltaan opettaja, toteaa, että vaikka kaikkien oppilaiden Pisa-tulokset ovat laskeneet jo pidemmän aikaa, maahanmuuttajataustaisten heikot opimistulokset eivät tule yllätyksenä.
– Meillä on OECD-maiden korkeimmat erot maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä. Tilanteessa näkyy kertakaikkinen ongelma, eli meillä ei olla onnistuttu maahanmuuttopolitiikassa.
– Maahanmuuttajalasten osuus 15-vuotiaiden ikäluokassa on kaksinkertaistunut vuosina 2012-2022. Suomalainen peruskoulu ei vain pysty vastaamaan tähän haasteeseen.
Jatko-opintoihin ei asiaa ilman suomen osaamista
Seppäsen mukaan ongelmien kasautuminen tulee nyt tunnustaa ja sen jälkeen ryhtyä tarvittaviin toimiin.
– Hallitus toki jo tekee sensuuntaisia ratkaisuja, millä ongelmaa ratkotaan.
Entinen opetusministeri, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) katsoo, että maahanmuuttajien oppimistulokset ovat huonoja, koska kaikille lapsille ei ole kyetty tarjoamaan hyvää opetusta. Taustalla Sarkomaa näkee sosioekonomisen aseman ja kielitaidon haasteet.
– On tärkeää oppia suomen ja ruotsin kieli, jotta pärjää.
SDP:n kansanedustajan Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajalasten heikomman oppimisen taustalla on kulttuurillisia syitä ja eroja kulttuurisessa näkemyksessä.
– Monilla maahanmuuttajaperheillä on vieras näkemys suomalaisesta koulujärjestelmästä.
Myös Seppänen korostaa, että suomen kielen osaaminen on kriittisen tärkeää oppimisessa.
– Silloin, kun suomen kielen osaaminen ei ole riittävää, niin ei ole mahdollista pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa tai mennä jatko-opintoihin.
Syötettä suomen kieleen luokissa ja välitunneilla
Seppäsen mukaan on tärkeää ymmärtää ja tunnustaa, että Suomeen on jo nyt syntynyt rinnakkaisyhteiskuntia.
– Jos perheissä vanhemmatkaan eivät puhu suomea, vaan perheissä käytetään tulkkauspalveluita – jopa vuosikymmenien ajan – tällöin ei ole velvoitetta opiskella suomen kieltä. Näin perheet eivät näe tärkeänä, että maahanmuuttajalapsi oppisi suomen kielen ja sitä kautta integroituisi Suomeen. Myös vapaa-ajan leikit usein sujuvat omankielisten seurassa.
Seppänen nostaa esille, että Helsingissäkin on jo nyt kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on yli puolet kaikista oppilaista.
– Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimista voisi edistää siten, että koululuokassa olisi vain pieni vähemmistö maahanmuuttajataustaisia lapsia. Tällöin myös vapaa-aikana ja välitunneilla käytävät keskustelut tapahtuisivat enimmäkseen suomeksi. Tällöin myös ”syötettä” suomen kielen oppimiseen tulee tarpeeksi. Näin myös päiväkodeissa niin, että maahanmuuttajataustainen lapsi ei leiki vain omankielisten ryhmässä, vaan että assimilaatio tapahtuu.
Systeemi ei kestä nykyistä maahanmuuton määrää
Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen Suomeen, Seppänen painottaa.
– Systeemi ei kestä sitä, että tänne otetaan valtavia määriä ihmisiä ja heidät yritetään kotouttaa. Tulijoilla on oltava velvoitteita esimerkiksi kielen oppimiseen. Järjestelmän pitää toki pystyä huolehtimaan kaikista tulijoista. Mutta kun maahanmuuttajia on kerta kaikkiaan liikaa, tämä ei onnistu.
– Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat jo tehneet täyskäännöksen maahanmuuttopolitiikassa. Nyt meilläkin tämä hallitus toteuttaa järkevää linjaa.
Koulushoppailu on ymmärrettävää
Niin sanottu koulushoppailu on tuttu ilmiö kaikkialla Suomessa. Se viittaa esimerkiksi asuinpaikan valintaan niin, että perheen lapsi pääsee tiettyyn, hyvämaineiseksi tiedettyyn kouluun.
Yksi tapa saada lapsi muuhun kuin lähikouluun on hakeutua painotusluokalle, esimerkiksi musiikki-, matematiikka- tai kuvaamataitoluokalle.
Koulushoppailu on ymmärrettävää, vaikka se osaltaan kiihdyttää koulujen eriytymistä.
Seppänen pitää kuitenkin tärkeänä perheiden mahdollisuutta ohjata lapsi painotettuun opetukseen.
– Suomalaisilta perheiltä ei tule jatkossakaan viedä oikeutta siihen, että lapsi saa opiskella tiettyä painotettua ainetta.
Kotoutuminen Suomeen ei mahdollista arabian kielellä
Seppänen nostaa ongelmaksi kuvitelman siitä, että kotoutuminen tapahtuisi tarjoamalla maahanmuuttajille mahdollisimman paljon erityispalveluja, kuten arabiankielisiä uutisia tai omia uintivuoroja.
– Itse näen, että tämä suunta ei ole hyvä. Jos tarjolla on esimerkiksi Kela-palvelut eri kielillä ja mahdollisuus elää lähinnä vain omassa yhteisössä omalla kielellä, niin silloin ei synny painetta tai velvoittavuutta tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tulijoille tarvitaan siis velvoittavuutta kielen opiskeluun, kuten esimerkiksi Ruotsissa jo tehdään.
Suomen hallitus panostaa tällä hallituskaudella vahvasti koulutukseen ja koulurauhaan. Esimerkiksi peruskoulujen rahoituksen tasoa vahvistetaan pysyvästi vaalikauden aikana kaikkiaan 200 miljoonalla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Pisa 2022 -tutkimus Sara Seppänen rinnakkaisyhteiskunnat kielen oppiminen koulurauha maahanmuuttajataustaiset oppilaat koulushoppailu velvoitteet kielitaito oppimistulokset maahanmuuttajat Nasima Razmyar Suomen kieli Sari Sarkomaa Kotoutuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansalaisuuden vaatimukset muuttuvat tiukempaan suuntaan – edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen

Kulttuurierot käyvät kalliiksi – lahjonta ja vilppi lamauttavat luottamukseen perustuvan yhteiskunnan

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








