Seppänen: Tarvitsemme kansallisia toimenpiteitä lohikantojen pelastamiseksi

Kansanedustajat Sara Seppänen (ps.) ja Janne Heikkinen (kok.) pitävät hyvänä Suomen toteuttamaa linjaa merikalastuskiintiön 39 prosentin leikkauksesta ja sitä, että kiintiötä muilta mailta ei ole otettu käyttöön.

– On myös hyvä, että maa- ja metsätalousministeriö reagoi tilanteeseen nopeasti ja tilasi Luonnonvarakeskukselta selvityksen syistä ennätyksellisen heikkoon tilanteeseen. Sen pitäisi valmistua vuoden 2024 lopulla. Tarvitsemme luotettavaa tietoa lohen heikkoon tilanteeseen liittyvistä tekijöistä, kansanedustajat kiittävät.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 31.5.2024 neuvonsa vuoden 2025 TAC:sta Itämeren kalakannoille. ICES:n neuvot muodostavat perustan komission ehdotukselle vuoden 2025 kalastusmahdollisuuksista Itämerellä. Tämän pohjalta Euroopan komissio antoi 26.8.2024 ehdotuksensa neuvoston asetukseksi Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuonna 2025.

Lohenpyynnin aloitusta myöhennettävä

Lohikantojen vahvistaminen on Suomelle prioriteetti. Valtioneuvosto kannattaa ICES:n neuvon ja komission ehdotuksen perusteella vuodeksi 2025 ratkaisua.

Vuonna 2024 Tornionjokeen nousi noin 24 000 lohta, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2023, mutta yli puolet vähemmän kuin vuonna 2022 ja merkittävästi vähemmän kuin parhaina nousuvuosina, jolloin jokeen nousi lähes 100 000 lohta.

– Kalastuskiintiöiden pienentäminen merellä ei riitä, vaan myös kansallisia toimia on otettava käyttöön, tärkeimpänä näistä Pohjanlahden meripyynnin aloituspäivien myöhentäminen. Tornionjoen lohi pelastettiin vuonna 1996 Kalevi Hemilän asetuksella. Tällöin myöhennettiin lohenpyynnin aloitusta usealla viikolla kutuvaelluksen alettua. Sama toimenpide tulisi ottaa myös tulevana kesänä käyttöön.

– Lohen pelastamiseksi tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa ja pitkäaikainen hoitosuunnitelma, Seppänen ja Heikkinen toteavat.