

MATTI MATIKAINEN
Simo Grönroosin kolumni: Äänestäjien maahantuontia
Saksalainen kirjailija Bertold Brecht irvaili aikanaan DDR:n diktatuuria käsitelleessä runossaan, että jos kansa menettää hallituksen luottamuksen, niin eikö olisi helpompi vain hajottaa kansa ja valita uusi.
Satiiri on satiiria ja eihän näin voisi tapahtua elävässä elämässä. Vai voisiko?
Maahanmuutto rapauttaa suomalaisen hyvinvointivaltion rahoitusta ja heikentää suomalaisen duunarin työmarkkina-asemaa, mutta vasemmistopuolueet ovat tästä huolimatta samassa rintamassa elinkeinoelämän lobbareiden talutusnuorassa olevien puolueiden kanssa ajamassa avoimia rajoja.
Asialle on myös ilmeinen selitys, sillä heikosti pärjäävät maahanmuuttajat ovat potentiaalista kohdeyleisöä vasemmiston poliittiselle sanomalle. Vasemmisto havittelee siis saavansa maahanmuuton kautta uusia äänestäjiä – hajotetaan kansa ja valitaan uusi.
Asiasta on viimein myös mustaa valkoisella.
Suomen Perustan Taloustutkimukselta hankkiman kyselytutkimuksen mukaan sosialidemokraatit on ylivoimaisesti suosituin puolue vieraskielisten joukossa, joista lähes puolet kannattaa puoluetta. Vihervasemmiston kannatus vieraskielisten keskuudessa on kokonaisuudessaan taas lähemmäs 70 %, josta SDP vie siis leijonanosan.
Tutkimus kertoo lisäksi sen, että mitä heikommista oloista muuttajat ovat, sitä suurempi on vasemmiston kannatus. Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Afganistanista tulevien keskuudessa vihervasemmiston kannatus on jopa 85 %. Mitä huonommin pärjäävä maahanmuuttaja on, sitä helpompi tälle näyttää siis olevan kaupata demariaatetta ”ilmaisista” palveluista ja avoimista rajoista.
Edellä mainittu asetelma luo myös synkän varjonsa sen ylle, että onko kotouttamisteollisuudessa aktiivisesti mukana olevalla ja kotouttamisen resursseja puolustavalla vasemmistolla edes intressiä edistää maahanmuuttajien kotoutumista – huonosti pärjääminen kun näyttäisi korreloivan vasemmiston kannattamisen kanssa.
Demarien puheenjohtajan Antti Lindtmanin on joka tapauksessa helppo hymyillä. Puolue paistattelee galluppien kärjessä, ja maahanmuuttajataustaisen väestön määrä kasvaa kohisten: viime vuonna vieraskielisten määrä nousi lähes 52 000 hengellä kun taas kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni lähes 20 000 hengellä. Suomalaiset korvautuvat siis vauhdilla maahanmuuttajilla – myös äänestyskopeissa.
Ei ole siis ihme, että vasemmistopuolueet houkuttelevat riveihinsä enemmän ja enemmän maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ja puolueet kampanjoivat toinen toistaan eksoottisimmilla kielillä. Vasemmisto on tajunnut, että kalastaa kannattaa siellä, missä kaloja on.
Myös elinkeinoelämän lobbarien talutusnuorassa kulkevat kokoomus ja keskusta ajavat avointen ovien maahanmuuttoa, mutta eri syistä kuin vasemmisto. Niiden taustaryhmät hyötyvät ulkomaisesta halpatyövoimasta ja väestönkasvun tuomista bisnesmahdollisuuksista, mutta itse puolueilla on toki selittämistä, miten äänestäjille luvattu talouskuri ja turvallisuuden puolustaminen ovat yhteensovitettavissa kehitysmaista tulevan maahanmuuton kanssa.
Elinkeinoelämän lobbarit eivät ajattele kuin omaa napaansa tai mieti asioita seuraavaa kvartaalia pitemmälle. Vaikka suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus ei kokoomusta tai keskustaa kiinnostaisikaan, niin kyseisten tahojen puoluetoimistoilla luulisi kuitenkin fundeerattavan tilannetta jo ihan valtapolitiikan näkökulmasta, sillä molemmat puolueet ottavat takkiin vieraskielisten äänestäjien määrän kasvusta.
Kuinka paljon Elinkeinoelämän keskusliiton maksamat lobbausrahat lämmittävät enää sitten, kun suomalaiset on korvattu maahantuoduilla sosialidemokraattien äänestäjillä?
SIMO GRÖNROOS
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Bertold Brecht elinkeinoelämä äänestäjät veronmaksajat Antti Lindtman Tutkimus Sosiaaliturva Suomen Perusta SDP Simo Grönroos maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kela: Yli kolmasosa toimeentulotuesta menee vieraskielisille – euroissa yli 300 miljoonaa
Kelan Ilta-Sanomille antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa. Pahin tilanne vallitsee Espoossa ja Vantaalla.

Kulttuurisota velloo kaikkialla – Vasemmistolle suomalaisuudella ei ole väliä
Kulttuurisota haastaa voimakkaasti niin sanottuja perinteisiä arvoja, usein vähemmistöryhmiltä väitetysti puuttuvien oikeuksien varjolla. Samalla kyse on siitä, kuka saa ja minkälaisilla ehdoilla määritellä kulttuurista ja kansallista identiteettiä. Kansanedustaja Onni Rostila ja kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja Tuulia Alanko keskustelevat aiheesta Suomen Uutisten studiossa.

Perussuomalaiset: ”Tahdomme rajata suomalaisen sosiaaliturvan suomalaisille”
Vieraskielisten määrä sosiaalitukien saajissa on hälyttävä ja kestämätön. Kelan maksamasta toimeentulotuesta vieraskielisten osuus koko maassa oli 19,4 prosenttia vuonna 2017, kun vuonna 2024 osuus oli peräti 29,5 prosenttia.

Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva ei maistu vihreille ja RKP:lle – erikoiset selitykset
Taloudellinen realismi puoltaa sitä, että velkaantunut hyvinvointivaltio ei voi pidemmän päälle tarjota kattavia sosiaaliturvapalveluja ulkomaalaisille, koska rahat ovat pois suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Osa puolueista haluaa silti jatkaa vanhalla mallilla – kustannuksista välittämättä.

Maahanmuuttajien sosiaaliturvaan yli 2 000 miljoonaa euroa vuodessa – Rasinkangas: ”Summa on pois suomalaisilta”
Maahanmuuttajien saamat sosiaalietuudet ovat nousseet keskusteluun Iltalehden uutisen jälkeen, jossa valotettiin maahanmuuttajien saamaa summaa sosiaalietuuksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas pitää erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa summaa kestämättömänä.

IL-kohuselvitys avasi vieraskielisille syydettävää massiivista Kela-rahamäärää, mutta kokonaisuus on vielä tuplaten pahempi – Purra: ”Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva vääjäämätön”
- Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus. Todellisuus on päinvastainen. Olen kuvannut nyt meneillään olevaa kehitystä kaksoiskatastrofiksi, jossa kansainvaellukset kohtaavat rahapulaan itsensä ajaneen sosiaalivaltion, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








