LEHTIKUVA/ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula nosti eilisessä välikysymyskeskustelussa esiin keskustan haaveilemat 40 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa. Simula muistutti, että yhden hallituskauden aikana se tarkoittaisi 160 000 uutta tulijaa tilanteessa, jossa jo nyt maassa olevien maahanmuuttajien työttömyys on korkealla tasolla eikä töitä riitä kaikille suomalaisillekaan.
Kansanedustaja Jenna Simula piti keskustan ratkaisuja eilen käydyssä välikysymyskeskustelussa ja toisaalta myös keskustan omissa ohjelmissa joko äärimmäisen kalliina tai jopa haitallisina Suomelle.
– Otetaanpa esimerkiksi keskustan havittelemat 40 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain. Siis yhden hallituskauden aikana se tekee 160 000 maahanmuuttajaa lisää Suomeen – tilanteessa, jossa jo maassa olevia maahanmuuttajia on paljon työttömänä eikä töitä riitä myöskään suomalaisille. Tässä tilanteessa, ihanko totta? Simula ihmetteli.
Keskusta myös poistaisi tarveharkinnan, Simulan mukaan siis ryssisi työmarkkinat täysin. Maahanmuuttajia keskusta haalisi erityisesti matalapalkka-aloille, mistä he siirtyisivät ennen pitkää esimerkiksi opiskelemaan, jonka jälkeen tarvittaisiin jälleen yhä uusia tulijoita, jotka eivät maksa veroillaan käyttämistään palveluista eivätkä välttämättä tule edes yksin palkallaan toimeen.
– Keskustalainen oravanpyörä – maksumiehenä toimii suomalainen veronmaksaja. Ei kiitos, Simula tokaisi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee keskustapuolueen ratkaisuja työllisyyteen.
Perussuomalaiset jakaa yleisen huolen maamme työttömyydestä ja painottaa työttömyyden olevan tragedia niin yksilöille, kotitalouksille kuin koko yhteiskunnallekin. Perussuomalaiset kuitenkin korostaa, että keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä hallitukseen kohdistuva kritiikki on ihmisten harhaanjohtamista.
Työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla, mutta kehityksessä on nähtävissä varovaisen myönteinen käänne. Joulukuusta lähtien työttömyys on ollut laskussa, ja talouden näkymät ovat parantumassa ostovoiman ja korkojen laskun sekä viennin elpymisen myötä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää maahanmuuttajien työttömyyden voimakasta kasvua erityisen huolestuttavana kehityssuuntana.
Keskusta ja Liike Nyt jättivät tiistaina välikysymyksen Suomen työttömyydestä. Välikysymyksessä vaaditaan suunnanmuutosta, jotta maan talous saadaan kasvuun. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen hämmästelee keskustan välikysymystä, jossa lisääntynyt maahanmuutto on täysin unohdettu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on yllättynyt siitä, että oleminen samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa vaikuttaa Iltalehden kyselyn perusteella olevan keskustalaisille vastenmielinen ajatus. Mieluisimmaksi hallituskumppanikseen keskusta ilmoittaa sosiaalidemokraatit.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
