

Sipilän käsittämätön EVM-kanta tarkoittaa suomeksi sitä, että hallitus haluaa luopua Suomen päätösvallasta omiin rahoihinsa
Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona, että Sipilän hallitus on edistänyt kantaa, jossa Euroopan vakausmekanismin EVM:n käyttämisessä ei enää vaadittaisi yksimielisyyttä. Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen Euroopan vakausmekanismin lainanannossa on toisten mielestä myrsky vesilasissa, ja toisten mielestä kalteva pinta, joka nakertaa suvereniteettia ja edistää liittovaltiokehitystä. Taloustoimittaja Juhani Huopainen kertoo, mistä asiassa on kyse.
Iltasanomien toimittaja Timo Haapala sai tietoonsa hallituksen sisäisen riitelyn Euroopan vakausmekanismin (EVM) kaavaillusta sääntömuutoksesta. Viime joulukuussa euromaiden pääministerien huippukokous päätyi julkilausumassaan kannattamaan EVM:n uudistusehdotusta, ja kehotti samalla euromaiden valtiovarainministerien, eli euroryhmän, aloittavan valmistelun EVM:n sääntöjen muuttamiseksi kesäkuuhun mennessä.
Tämä siis tarkoittaa, että pääministeri Juha Sipilä on jo allekirjoittanut kannattavansa ja kehottavansa uudistusehdotusta. Tämä tarkoittaa myös, että nyt haetaan hallituksen päätöstä sille, että valtiovarainministeri Petteri Orpo voisi aloittaa valmistelemaan sääntömuutosta. Sääntöjen muuttaminen puolestaan on mahdollista toteuttaa vain kaikkien EVM-osakasmaiden yksimielisellä päätöksellä.
Iltasanomat lainaa sille vuodetusta dokumentista valtionvarainministeriön esitystä:
”Valtioneuvosto katsoo, että yksittäisiä luottoja koskevissa päätöksentekotilanteissa, jotka tapahtuvat nimellisen katon ja luottolimiitin koon määräämissä puitteissa, voisi tulla käytettäväksi hätätilamenettely, jossa sovelletaan 85 % määräenemmistöä.”
Samaisen dokumentin mukaan Suomen nykyinen kanta on, että ”kaikki varautumisjärjestelyä koskeva päätöksenteko tulee tapahtua yksimielisesti.”
Tämä selviää myös aiemmasta valtioneuvoston selvityksestä, jonka kantaan eduskunnan talousvaliokunta on yhtynyt:
”Suomi katsoo, että yhteisen varautumisjärjestelyn perustamisen ja siihen turvautumisen tulee kaikissa tapauksissa kunnioittaa täysin eduskunnan budjettisuvereniteettia. Mahdollisten sitoumusten suuruus (laina- tai takausjärjestelyjen muodossa) tulee olla rajattu selkeällä ja tarkkarajaisella euromääräisellä katolla ja lisäksi varautumisjärjestelyn keskipitkän aikavälin fiskaalisen neutraliteetin periaatteen mukaisesti varautumisjärjestelyn myöntämä rahoitus tulee täysimääräisesti periä toimialalta takaisin ylimääräisillä jälkikäteen kerättävillä vakausmaksuilla.”
Määräenemmistömenettelyä yritettiin runtata läpi jo vuonna 2011. Tuolloin perustuslakivaliokunnan mielestä määräenemmistöpäätökset ovat perustuslain vastaisia.
EVM:llä on käytettävissään kuusi työkalua rahoitusavun myöntämiseen EVM-jäsenmaille: lainan myöntäminen valtiolle, valtion liikkelle laskemien velkakirjojen ostaminen suoraan valtiolta tai markkinoilta, rahoituslaitosten välillinen tai suora pääomitustukeminen, sekä luottolimiitin myöntäminen jäsenmaille.
Nyt kaavailtu muutos koskisi EVM:n tukea kriisipankeille tilanteissa, joissa vuonna 2016 perustetun Yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRB) pääomat eivät riittäisi. Koska SRB:n pääomia on suunniteltu kasvatettavan vuoteen 2023 loppuun mennessä noin 55 miljardiin euroon, se ei nykyisellään, eikä myöhemminkään, pystyisi yksin selviytymään isomman finanssikriisin hoitamisesta. Muutaman pienemmän pankin SRB pystyisi pelastamaan, mutta jos pankkiruumiita olisi enemmän, tai ne olisivat kooltaan suurempia, EVM:n takaukseen jouduttaisiin todennäköisesti turvautumaan.
EVM:n nykyinen maksettu pääoma on pieni suhteessa sen sallittuun lainanotto- ja tukimyöntökapasiteettiin. Suomen osuus pääomasta on hieman alle kaksi prosenttia, mikä on hieman alle 13 miljardia euroa. Käytännössä EVM voisi tukipäätöksen tehtyään ja siitä tappioita kohdattuaan esittää Suomelle hieman yli 11 miljardin euron maksuvaatimuksen tappioiden kattamiseksi ja maksukyvyttömyyden välttääkseen.
EVM:n säännöissä on jo ennestään hätätilamenettelymahdollisuus, jolloin tukipäätös voidaan tehdä 85 prosentin määräenemmistöllä, mutta tällöin tuen määrä ja osuus EVM:n pääomasta on tarkasti rajattu. Sääntömuutos avaisi siis mahdollisuuden käyttää tiukan paikan tullen EVM:n kapasiteettia laajemmin, pelkällä määräenemmistöllä, nykyisen yksimielisyysvaatimuksen sijaan.
On varmaa, että jatkossakin tulee taantumia, pankkeja kaatuu, ja ylivelkaiset maat ajautuvat vaikeuksiin, joista ne eivät itse selviä. On päivänselvää, että näiden pankkien ja valtioiden velkojat eivät halua itse kantaa sijoituksistaan syntyviä kaikkia tappioita.
Toisaalta tilanteissa, joissa olisi hyvätkin perusteet myönteiselle tukipäätökselle, yksimielisyysvaatimus johtaa päätöksenteon kankeuteen ja mahdollisiin lehmänkauppoihin. Jäsenmaita on yhdeksäntoista, ja jokainen näistä voisi estää tukipäätöksen syntymisen.
Mikäli 85 prosentin määräenemmistömenettely otettaisiin käyttöön, ehdoton veto-oikeus olisi vain EVM:n suurimmilla osakkeenomistajilla – Saksalla, Ranskalla ja Italialla. Ei ole yllättävää, että Ranska ja Saksa ovat EVM:n alusta alkaen halunneet siirtyä määräenemmistömenettelyyn. Mutta onko Suomen intresseissä luopua vapaaehtoisesti maamme veto-oikeudesta?
Ehkäpä oleellista onkin huomata, ketkä tästä ovat hermostuneet. Suomen pankin edellinen pääjohtaja Erkki Liikanen twiittasi Timo Haapalalle ja keskusteluun osallistuneille illalla puoli yhdentoista aikaan:
”Timo Haapalan ”tempaisu” on kumpujen yöstä. On Suomen ja EU:n etu, että meillä on kykyä ja kapasiteettia toimia yhdessä. Hallituksen johto on tässä oikealla linjalla. @PetteriOrpo @juhasipila @AnttiRinnepj @merjaya @mattikalliokosk @MarttiHetemaki @ollirehn @Nakkalajarvi”
Timo Haapalan ”tempaisu” on kumpujen yöstä.
On Suomen ja EU:n etu, että meillä on kykyä ja kapasiteettia toimia yhdessä. Hallituksen johto on tässä oikealla linjalla.
@PetteriOrpo @juhasipila @AnttiRinnepj @merjaya @mattikalliokosk @MarttiHetemaki @ollirehn @Nakkalajarvi— Erkki Liikanen (@LiikanenErkki) February 13, 2019
Eli Liikanen on tarkoituksellisesti kirjoittanut twiittiin mukaan valtionvarainministeri Orpon, pääministeri Sipilän, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen, Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokosken, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen, Suomen pankin nykyisen pääjohtajan Olli Rehnin ja ilmeisesti samaan painoluokkaan kuuluva demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven.
”Kumpujen yö” taas viittaa 20-luvulla tehtyyn Suomen historiaa käsittelevään, fantasiaa sisältäneeseen teokseen, joka päätyi peräti oppikirjaksi Suomen kouluissa. Sanonnalla viitataan siis höpöhöpöön, menneiden aikojen tunkkaisuuteen ja todennäköisesti vihjataan myös 30-luvulla vallinneeseen kansallismieliseen, fasistiseenkin ajatteluun.
Rehn osallistui myös itse keskusteluun:
”Uutisoida saa mitä vain – sananvapaus. Puhutaan Timo asiasta. Ei ole pienen eikä ison euromaan etu että EVM ei kykene tehokkaisiin päätöksiin. Miten IMF voisi Suomen mielestä tehdä lainapäätöksiä 85% superenemmistöllä, mutta me Euroopassa ei? Jotain syytä oppia eurokriisistä.”
Uutisoida saa mitä vain – sananvapaus. Puhutaan Timo asiasta. Ei ole pienen eikä ison euromaan etu että EVM ei kykene tehokkaisiin päätöksiin. Miten IMF voisi Suomen mielestä tehdä lainapäätöksiä 85% superenemmistöllä, mutta me Euroopassa ei? Jotain syytä oppia eurokriisistä.
— Olli Rehn (@ollirehn) February 13, 2019
Asia osuu siis pahasti keskuspankkiirien hermoon. Se on ymmärrettävää. Eurokriisin hoitaminen oli vaikeaa, koska bileiden loputtua kukaan ei halunnut maksaa laskua, ja siksi laskua maksamaan päätyivät tahot, jotka eivät olleet edes bileissä mukana. Sekään ei riittänyt, mutta poliittista tahtoa maksaa enempää ei enää ollut. Euroopan keskuspankki (EKP) jäi lopulta viimeiseksi euroalueen hengissä pitäjäksi lupaamalla tarvittaessa rajattomia tukitoimia. EKP haluaisi, että seuraavan kriisin tullessa sitä ei enää jätettäisi yksin. Siksi EKP haluaa, että jäsenmaat luopuisivat itsenäisyydestään pala palalta. Muuten euromaita ei saada myöhemmin ajoissa maksamaan kriisitoimia, mikä vaarantaisi euroalueen säilymisen hengissä.
Suomen perusteltuna huolena pitäisi olla, että tulevaisuudessa Suomen rahoja voitaisiin antaa muille, Suomen vastustuksesta huolimatta. Tämä on liikaa Liikaselle ja Rehnille, jotka joutuivat vuonna 2010 puhumaan muunneltua totuutta, että Kreikan kykyyn maksaa EU-maiden myöntämät lainat takaisin voidaan luottaa. Kaikki tietävät, missä päin Eurooppa ne tulevaisuudessa pääomitettavat pankit ja taattavat valtiot sijaitsevat. Samaten kaikki tietävät, missä päin Eurooppaa sijaitsevat ne maat, jotka maksamaan joutuisivat.
EVM:n osakkaat ja %-osuus äänistä (Lähde: ESM):
Saksa 27,0
Ranska 20,2
Italia 17,8
Espanja 11,8
Hollanti 5,7
Belgia 3,5
Kreikka 2,8
Itävalta 2,8
Portugali 2,5
Suomi 1,8
Irlanti 1,6
Slovakia 0,8
Slovenia 0,4
Liettua 0,4
Luxemburg 0,2
Kypros 0,2
Viro 0,2
Malta 0,1
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan CDU-pomo varoittaa: Euroopan keskittämisintoilusta ei hyvää seuraa

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








