LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sisäministeriössä on käynnistetty lainsäädäntöhanke, jolla tehostetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
Hanke perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan säädetään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erityislaki, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman tietojenvaihdon ja hallinnollisen torjunnan. Tämän erityislain valmistelu on nimetty myös yhdeksi valtioneuvoston hyväksymän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian ja toimenpideohjelman toimenpiteistä.
– Meidän tulee estää laillisten yhteiskunnan rakenteiden hyväksikäyttö järjestäytyneen rikollisuuden toiminnassa. Järjestäytyneen rikollisuuden kehitykseen on puututtava Suomessa ennen kuin ongelmat laajenevat, sisäministeri Mari Rantanen painottaa.
Hankkeessa arvioidaan myös Tanskassa käytössä olevien oleskelu- ja aluekieltojen hyödynnettävyyttä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Hallinnollinen rikostorjunta voi merkitä esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden toimintaan vaikuttamista erilaisissa lupaprosesseissa.
Hankkeessa arvioidaan muun muassa se, millä perusteella jokin henkilö tai taho voitaisiin määritellä järjestäytyneen rikollisuuden toimijaksi. Samoin määriteltäisiin tämän järjestäytyneen rikollisuuden toimijaksi määrittelyn oikeusvaikutukset.
Hankkeessa valmistellaan myös säännökset viranomaisten oikeudesta saada ja luovuttaa tietoa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Samoin selvitetään, edellyttääkö tehokas järjestäytyneen rikollisuuden torjunta koordinaatio- tai analyysikeskuksen perustamista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeri Leena Meri esitteli tänään järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman, jossa on yhteensä 21 toimenpidettä.
- Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, ja siksi ilmiötä torjutaan kaikin keinoin, oikeusministeri Leena Meri sanoo. Hän esitteli tänään hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan uuden strategian ja toimenpideohjelman. Strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, ja ne jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille.
Oikeusministeri Leena Meri esittelee tänään tiedotustilaisuudessa hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman. Lisäksi sisäministeri Mari Rantanen kertoo sisäministeriön toimenpiteistä. Tilaisuus lähetetään suorana verkkolähetyksenä tänään noin kello 13.30 alkaen.
Eduskunnassa äänestetään tänään kansalaisaloitteesta valvottujen käyttötilojen kokeilusta huumeita käyttäville. Perussuomalaisten poliisitaustainen kansanedustaja Mira Nieminen ei hyväksy järjestäytyneen rikollisuuden tukemista sallimalla laittomat aineet missään muodossa. Huumeiden käyttäjät tarvitsevat apua ja tukea huumeiden käytön lopettamiseen, eivät sen jatkamiseksi.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida pakkokeinolain muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lakimuutokset. Hanke toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
